Olisipa edes se passi
Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka löysin yllättävän helposti passin, jonka luulin olevan teillä tietymättömillä. No eihän se niin mennyt! Huomasin äskettäin, että mukaanottamani passi onkin vanha passini, joka on vanhentunut elokuussa. Mikä soppa! Piti ottaa puhelin kauniiseen käteen ja pyytää matkaseuraa, joka kaikeksi onneksi oli viellä passin kanssa samassa osoitteessa, etsimään kyseinen matkustusasiakirja. Se löytyi pienen kaivelun jälkeen yllättävän nopeasti sieltä toisiksi todennäköisemmästä paikasta.
Tosiaan, uusin passini kesällä ennen edellistä matkaani, enkä lainkaan muistanut, että vanha passi on vielä jossakin tallella, joten en tullut avanneeksi passia ennen kuin vasta töissä vahingossa. Huomasin passissa olevat leimat ja jotenkin aivot sanoivat, että RAKSRAKS ”uudessa passissa ei ole mitään leimoja”. Saamani leimat ovat peräisin Lontoosta, kun matkustin yksin Yhdysvaltoihin. Olin varmaankin niin reppanannäköinen isoine matkalaukkuineni, että joku Heathrow’n työntekijä halusi ottaa minut mukaan erikoissupertarkkaan matkatavaroiden syynäykseen, jossa laukku purettiin ja läpivalaistiin tyhjänäkin jotain viisi kertaa. Vielä portille mennessäkin jouduin äärimmäiseen syyniin ennen kuin minut päästettiin koneeseen. Tästä kaikesta jäi syvät traumat ja merkintä passiin. No ei nyt oikeasti jäänyt traumoja ja tuo leima pelasti tämänkertaisen reissuni.
Lisähuomiona, kun nyt aiheeseen päästiin, passin tilaus sähköisesti oli todella nopeaa ja sujuvaa. Kävin valokuvaamossa, josta upouudet valokuvat lähetettiin sähköisenä poliisille. Sitten vain naputtelin hakemuksen netissä menemään ja olisiko ollut noin viikon päästä siitä marssin lähi R-kioskilleni noutamaan dokumentin. Olin mielestäni jo kovin myöhään liikkeellä, koska olin varannut matkan heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin passini oli umpeutumassa. Muistelin kauhutarinoita, joissa kerrottiin passin saamisen viipyvän viikkoja, jopa kuukausia, kun vihdoin muistin hakea uutta passia kesäkuun lopulla.
Loppu hyvin, kaikki hyvin! Toivottavasti vastoinkäymiset tämän reissun osalta päättyvät jo tänne kotimaahan. Aamulla eväsrahkani oli hajonnut repun pohjalle, joten kovin lupaavalta ei varsinaisesti näytä tämä loma… Nyt ADJÖ!