Psykologi vai maskeeraaja?

Hello!

Puhuin eilen pari tuntia facetimessä yhden ihanan ystävän kanssa, ja sinä aikana ehittiinkin läpättää kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yks puheenaihe jäi kummiskin mun mieleen ja se on opiskelu ja tulevaisuus. Mistä sitä oikeesti tietää mitä haluaa tehdä tai olla isompana? 

No jos totta puhutaan, mä en tiedä vieläkään, onko psykologia se mitä haluun opiskella tai se mistä haluun ammatin. Oon aina ollu kiinnostunut psykasta, varsinkin neuropsykologiasta, aivoista ja niiden toiminnoista. Psyka ei kummiskaan oo ainoo asia mistä tykkään ja mitä haluisin opiskella. Olin koko kesän niin varma, että haen syksyn haussa sairaanhoitoon ja erikoistun sitten erikoissairaanhoitajaksi. Toisaalta taas oon aina tykännyt kirjottaa ja ajattelen joskus et oon ihan hyväkin siinä (ja sen todistaakin äidinkielen yo-kokeen arvosana B), eli entä jos hakisin journalismiin tai viestintään? Jos mietitään vielä pidemmälle, niin entäs sitten Teatterikorkeakoulu tai maskeeraajankoulutus? 

Tiiän et tosi moni mun kavereista stressaa opiskeluista, kun ei tiedä mitä haluaa. Ei hätää. Mäkään en vielä tiedä kunnolla mitä haluan, vaikka opiskelen jo yhtä aihetta joka kiinnostaa. En usko että me tullaan koskaan olemaan täysin varmoja siitä, mitä halutaan tulevaisuudessa tehdä (propsit nille jotka tietää!). Mut mitä se haittaa? Opiskelu avartaa aina ja ohjaa meitä oikeaan suuntaan. Ja myöhemmin voidaan sanoa että ainakin ollaan koettu erilaisia asioita ja ollaan tietoa täynnä. 

Kirjotin tästä aiheesta blogiin, koska mua itseäni tää aihe ahdistaa ja tuo sellasta ”turvattomuutta” aina kun siitä puhutaan. Ja sen lisäks myös tänään luennolla, meille kerrottiin että jokaisella tulee olemaan mentor-meetings, jossa käydään läpi että mitä haluaa psykologialta ja onko se tosiaan aine mitä haluaa opiskella. Otin siinä vaiheessa vihkon esiin ja kirjotin ajatuksia opiskelusta ja asioista mitä haluun. Sen myötä tää teksti syntykin. 

Tällä hetkellä mä haluan ja toivon, että oon tulevaisuudessa yhtä onnellinen kun nytkin. Se oma ala löytyy kyllä ajan myötä, vaikka se aika-ajoin stressaakin. Toivottavasti tää teksti helpotti edes vähän sun oloa, mulla se ainakin helpotti. Ja muistakaa, ollaan kaikki samassa veneessä. <3

kuulokkeissa soi:

Glitter in the Air-Pink, Stand by You-Rachel Platten, Ocean-Martin Garrix, Khalid.

-J

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *