Kissistä ja koulunpenkistä
On ollut hiljaiset päivät tarkoitus kirjoittaa, mutta ollut poikkeuksellisen tapahtumarikasta menoa.
Kaikki alkoi lauantaina. Sisällä pörräsi kärpänen, jonka miehekkeeni tappoi ja vei sen eläinten/muiden hyönteisten ruoaksi ulos takapihalle. Samassa meille sisälle tuli kissi, joka oli pelkkää luuta ja nahkaa. Suljimme oven, ettei kissa lähtisi tapattamaan itseään ulos (tuossa kunnossa pitkään selviä) ja mieheke lähti hakemaan sille ruokaa sekä silicahiekkaa. Kissi oli kuitenkin liian nälkäinen odottaakseen ja koska meiltä ei yksinkertaisesti löytynyt mitään kissille sopivaa tarjottavaa valmiina, niin se päätti jyrsiä miehekkeen leipäpaketin (nimenomaan paketin, leipä ei sille maistunut). Soitimme tulokkaasta löytöeläintalolle ja sovimme sen jäävän meille hoitoon omistajan etsintöjen ajaksi (lähetin kuvat kissista löytöeläintalolle). Löytöeläintalolle ei ollut kukaan ilmoittanut kys. kissin katoamisesta ja kun uudelleen sijoittaminen tuli puheeksi, päätimme sanoa ottavamme karvaturriin ellei omistaja ilmaannu. Olemme itsekin ilmoitelleet kissista, vaikka toivommekin ettei omistaja ilmaantuisi. Mutta jos sillä jossakin on rakastava ja kaipaava omistaja, haluamme hänen saavan tietonsa kissistaan. Siihen asti kissalla on taatusti hyvät oltavat, sillä olemme upottaneet siihen jo nyt paljon rahaa, jotta viihtyisi (vaikka sitten hetkellisesti jos ei muuten). Lisäksi kustannamme itse kissin eläinlääkärikäynnin, vaikka se ei meille mielestäni nyt kuuluisi. Kunhan pääsee siellä käymään.
Tässä kissi nukkumassa sohvan selkänojan tyynyllä (paikan sekin taas keksi).
Tämä ei ole varsinainen ilmoitus, mutta toki jos joku tunnistaa omaksi
ja haluaisi kissin takaisin rakastavaan huomaansa niin yhteyden minuun saa meilitse.
(Sijainti: Tampere, Pirkanmaa + väritys rusehtavampi todellisuudessa)
Lisäksi huomasin opintopolun sivuilta olevan vielä paikkoja vapaana ammattistartille, jonne huomena menossa haastatteluun. Kyllähän moiseen koulutukseen meno näin 22-vuotiaalle voi kuulostaa vähän oudolle, mutta ideani asian suhteen oli selkeä ja tein sen heti kättelyssä koulullekin selväksi: haen kyseiseltä koulutukselta siis sitä, että pääsisin kokeilemaan työharjottelujen muodossa nykyiset rajani tämän kropan kanssa. Tämä saattaisi avata minulle parhaimmillaan uusia ovia opiskelupaikan valinnassa keväällä. Sanoin lisäksi, etten halua sinne tulla tuhlaamaan kaikkien aikaa eli ilmeisesti koulu voisi antaa minulle tähän väliin mitä toivoinkin. Jos ei muuta, niin onpahan tekemistä kevääseen saakka ja saan edes opintotukea :)
Nyt jännitellään siis huomiseen, miten käy koulupaikan kanssa sekä lisäksi vielä noin kahden viikon päähän, että miten käy kissivieraan kanssa (kun 15vrk haku/odotusaika päättyy omistajan suhteen, niin kissi jää meille jossei omistajasta kuulunut mitään)! Tosiaankin toivon, ettei ilmaantuisi. Olen niiiin rakastunut tuohon mötkyläiseen, etten haluaisi antaa sitä enää pois ♥