Tämä viime keväänä Pariisista hankkimani muistivihko täyttyi kesän aikana listoista, mietteistä ja kaikesta mieleenjuolahtaneesta ihanuudesta.

”Muisti- ja kuvapäiväkirja, johon jaan kauniina ja jakamisen arvoisina pitämiäni kuvia, asioita, ajatuksia ja hetkiä”.

Näin aloitin hetken pohtimisen jälkeen palstani kuvauksen.

Vanhat raapustukset, ideat ja inspiraationlähteet tuovat edelleen hymyn huulille. Mitä ajattelin, tunsin tai tiesin tuolloin?

Kun lukemattomat muistikirjat, -vihot ja satunnaiset paperinpalat eivät tuntuneet enää riittävän, kehittyi ajatus siitä, että jotkut asiat olisi yksinkertaisesti hyvä merkitä ylös toiseen muotoon. Sellaiseen, jossa ne eivät unohdu, haalistu tai huku.

Haluankin kirjoittaa kaikesta minua kiinnostavasta ja ilahduttavasta uudella tavalla. Sellaisella, joka säilyy paremmin kuin lempirunoni paperille kirjoitettuna tai lehtileike laatikonpohjalla. Tavalla, jonka voin mahdollisesti jakaa myös muiden (kauneudennälkäisten) kanssa.

Näistä ajatuksista syntyi ensimmäinen palstani: Notes of Lala.

Jatkoa innolla odottaen,

Sareda