Minä osaan

CV.ssä on tapana kertoa koulutuksesta, työhistoriasta ja omista vahvuuksista. Lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä osaa ja missä on erityisen hyvä.

Kun CV.n päivitys tuli omalla kohdallani ajankohtaiseksi, jäin miettimään, että mitä kaikkea sinne oikeastaan voisikaan kirjoittaa. Mitä osaan?

Niiden tavallisten, koulutuksen ym. löpinän jatkeeksi ajattelin kirjata ne oikeati tärkeät asiat. Listasta tuli tällainen:

 

– Pystyn pitämään viisi lasta (joista yksi alle puolivuotias ja yksi vaikeasti vammainen) hengissä yksin, tekemään lumityöt, hoitamaan kotityöt, kaupassakäynnit ym. arkiaskareet ja pysymään silti järjen rippeissä kiinni

– Olen tottunut ilkeisiin kommentteihin ja arvosteleviin katseisiin julkisilla paikoilla

– Osaan sammuttaa ruokapumpun ukkovarpaallani

– Vaikka olisin nukkunut vain vartin pätkiä yöllä, muistan silti aamulla, missä kenenkin ppii olla, mihin aikaan, mitä kunkin reppuun piti pakata ja mistä tavarat löytyvät

– Osaan nukkua seisaallani

– Pystyn hyssyttämään vauvaa, keskustelemaan autoista, siivoamaan kaatunutta mehua ja ripustamaan pyykkejä samalla, kun laitan ruokaa

– Tiedän, mitä ovat syyllisyyden- ja riittämättömyydentunteet ja olen oppinut elämään niiden kanssa

– Pystyn vastaamaan lähes kysymykseen kuin kysymykseen kakistelematta ja punastelematta

– Osaan jemmata kesäkurpitsaa ja parsakaalia ruuan joukkoon niin, ettei kukaan huomaa, että niitä on tarjolla

– Jaksan kuunnella eri instanssien jonotusmusiikkeja lähes hermostumatta

– Tiedän, miten asioita väännetään ratakiskosta

– Osaan ojentaa ihmisille heidän tunkkinsa

– Tiedän keitä ovat mm. Lilli Lemmikki, Viiru-kissa, OptimusPrime, Picatshu, Tiivi-Taavi, Lauri-Kilpa-auto, Pentujengi ja Risto Räppääjä

– Tiedän mitä tarkoittaa kuitintin, lohokäälme, pelli, ku tai pemppu

– Uskallan kysyä, jollen tiedä jotakin

– Osaan hiipiä huoneesta ulos narisuttamatta lattiaa tai kolauttamatta ovea

– Olen oppinut, että ihmiset eivät aina tajua

-Olen hyväksynyt sen, että ihmiset eivät aina tajua

– Osaan elää omaa elämääni välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat

– Tiedän millaista on tuntea niin suurta surua, ettei henki kulje

– Tiedän miltä tuntuu, kun on hirveä ikävä

– Opettelen yhä elämään sen ikävän kanssa. Epäilen, että sitä en opi koskaan.