Haasteita

Kun elämä on kovin täyttä, oma itse jää sivuun, vähän kuin pauselle. Nukun sitten myöhemmin, syön jos ehdin, lepään jos jää aikaa.

Kun tuulet tasoittuvat, tulee tilaa ajatella itseäkin. Mitä minulle kuuluu? Mitä minä haluan? Olen perusluonteeltani vähän ellun kana, asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin. Nuorempana pelailin koripalloa, juoksin ja pyöräilin. Myös vaeltaminen on ollut harrastuslistalla. Sitten tapahtui elämä ja se kaikki vähän jäi. Suuria tavoitteita olivat neljän tunnin katkeamaton uni, edes yksi pöydän ääressä lämpimänä syöty ateria ja parhaana päivänä loppuun asti ajateltu ajatus, keskeyttämättä loppuun asti sanottu lause.

Koska olen tällainen sluibaileva mato, ajatus liikunnasta ei ole aikoihin käynyt edes mielessä. Nyt ollaan kuitenkin pisteessä, että aamuisin kävisin Rice krispies- murojen mainoksesta, kroppa huutaa aamuisin Snap, Crackle, Pop. Polvia särkee, uni on usein hukassa ja herkuteltu on niin että tuntuu. Painon kanssa minulla ei ole ollut ongelmia, se on muutamaa rankkaa alipainojaksoa lukuunottamatta pysynyt aina normaalin rajoissa.
Jotain on tehtävä, jotta tulevaisuus näyttää muultakin, kun muromainoksen äänitehosteelta.

Ystäväporukka on kova haastamaan toisiaan erilaisiin liikuntajuttuihin. On ollut kyykkyhaastetta ja lankutushaastetta. Nyt haasteena on kävellä/juosta/hiihtää 600km tammi- joulukuun 2015 aikana. Koska liikun arkena paikasta toiseen pääasiassa kävellen, päätin osallistua tähän. Kilometrimäärä kuulostaa inhimilliseltä ja saavutettavalta. Lisäksi haasteena on 50 vatsalihasliikettä ja punnerrusta päivässä. Se kuulostaa jo haastavammalta, mutta jos aloittaa vaikka kymmenen sarjoissa, ehkä se lähtee sujumaan.

Ihan omaksi haasteekseni päätin vielä ruokavalion, tai lähinnä ruokarytmin järkeistämisen. En ole mikään sokerihiiri, mutta ateriarytmini on lähinnä vitsi. Tavoite olisi päästä aamiainen-lounas-välipala-päivällinen-iltapala -rytmiin ennen kesää.

Mitä tällä toivon saavuttavani? Sen, että kroppa pysyisi paremmin mukana, että nukkuisin paremmin ja ehkä edes osa tuosta salakavalasti ja pyytämättä ilmestyneestä hyllynlyllystä myös sulaisi pois. Ja liikunnan ilo, se olisi mukava bonus.
Huomenna se alkaa.