Viides kerta toden sanoo?

Se aika kuukaudesta tuli taas, kun ovulaatiotikkuun alkoi piirtymään toinenkin viiva. Nyt jouduimme ennakoimaan inseminaatioajan kanssa, koska asuimme eri paikkakunnalla. Kun viiva alkoi tummua, soitin klinikalle ja varasin ajan sillä oletuksella, että sinä aamuna on testi näyttänyt positiivista. Parasta on se, että kätilö suostui jäämään ”ylitöihin”, että voi toteuttaa meidän inseminaation, koska emme millään pystyneet järjestelemään työasioita niin, että olisimme päässeet niin sanottuun virka-aikaan.

Ennen inseminaatiota katsottiin ultralla miltä munasarjoissa näyttää. Oikealla puolella oli ainakin yksi puhjennut, mutta mahdollisesti kaksi. Ultran perusteella kaikki näytti hyvälle, joten viides ja tälle hetkeä viimeinen inseminaatio voitiin toteuttaa. Meillä on nyt viimeinen siittiöputkilö eli olki käytetty. Jos tämä ei onnistu, niin tilaamme uusia uudelta luovuttajalta.

Sovittiin kätilön kanssa, että tarkistamme viikon päästä minun keltarauhashormonin arvon. Progesteronipitoisuuden määrittämistä käytetään keltarauhasen toiminnan tutkimisessa. Ovulaatiosta seitsemän päivän päästä otetusta arvosta nähdään onko ovulaatio tapahtunut. Jos arvo on yli 25, niin voidaan olettaa ovulaation tapahtuneen. Minulla arvo haluttiin tarkistaa, että saataisiin tietää onko minulla tapahtunut kaksi puhkeamista vai vain yksi. Kävin antamassa näytteen ja parin päivän päästä siitä sain tietää, että arvo oli 39.6 eli vahva ovulaatio on tapahtunut. Ei siis pitäisi olla mitään selkeää syytä miksi raskaus ei voisi onnistua.

Nyt jännitetään. Ja toivotaan.

Jos tämä inseminaatio ei onnistu, niin meillä on vakava mietintä edessä teemmekö vielä inseminaation vai siirrytäänkö IVF-hoitoihin.

perhe vanhemmuus tasa-arvo raskaus-ja-synnytys