Niin monessa blogissa kerrotaan kuinka ensimmäinen inseminaatio ei ole tuottanut tulosta. Eikä oikein toinen tai kolmaskaan.  Ajattelin meidän kohdalla, että olisi ihana saada sanoa, että kyllä ensimmäisellä inseminaatio kerralla voi tulla raskaaksi. Saisin luotua uskoa niihin ihmisiin jotka aloittavat hedelmöityshoidot.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Uusi kuukautiskierto alkoi.

Uuden kierron alkaminen oli kuitenkin oletettavissa, koska teimme herkän raskaustestin neljä vuorokautta ennen oletettua kuukautisten alkamisaikaa. Negatiivista näytti, joten osattiin varautua ennen kuin uusi kierto alkoi.

Harmitti. Oli niin kovasti toivonut, että yksi kerta riittäisi, vaikka tiesi että mahdollisuudet ovat vain 15-25% luokkaa. Olisi ollut ihanaa, kun olisi saanut kertoa kaikille, että odottaa vauvaa. Olisi ollut ihanaa, kun unelma perheenlisäyksestä olisi ollut todellista. Yllätyin kuinka paljon kiukutti ja harmitti kun kuukautiset alkoi. Ehkä tunteet ovat vain merkki siitä, että lapsi on oikeasti toivottu ja haluttu.

Kerkesin jo miettiä, että onko minussa jokin suurempi vika, kun inseminaatio ei nyt tuottanut tulosta. Kerkesin jo pohtia, että teinkö jotain mikä olisi voinut estää hedelmöittymisen ja/tai kiinnittymisen. Kerkesin myös kyseenalaistamaan inseminaation oikean ajankohdan. Entä jos se tehtiin liian myöhään? En kuitenkaan näe, että tässä nyt olisi mitään voinut tehdä toisin ja luotto klinikan henkilökuntaan on. He varmasti tietävät mitä tekevät ja milloin inseminaatio kannattaa tehdä.

Tehtiin puolisoni kanssa selkeä suunnitelma sille varalle, jos seuraavasta yrityksestä ei alkaisi raskaus. Seuraava inseminaatio ajoittuu ensi kuun alkuun. Uuteen inseminaation mennään sillä asenteella, että nyt se onnistuu, vaikka varasuunnitelmat ovatkin tehty.

Nyt siis vaan metsästämään ovulaatiota ja odottamaan seuraavaa kertaa.