Uusi yritys

Pari viikkoa meni ihan siivillä ja yhtäkkiä ovulaatiotikku näyttikin jo positiivista. Testejä olin tehnyt jo muutama päivä aikaisemmin ja silloin jo testin viivat olivat hieman tummuneet. Osasimme siis odottaa ovulaation tapahtumista lähipäiville.

Soitin klinikalle heti kun positiivinen testitulos tuli ja saimme iltapäivälle ajan. Tällä kertaa jännitys ei ollut niin korkealla. Ehkä kun tiesimme mitä tapahtuu, niin emme olleet niin malttamattomia kuin aikaisemmin. Enemmän malttamattomuutta aiheutti illan suunnitelmat, koska olimme ajatelleet menevämme kummini syntymäpäiville ja inseminaation ajankohta hieman sotki aikatauluja.

Klinikalla inseminaation toteutti kätilö, joka piti meille hedelmällisyysneuvontakäynnin. Kätilö nopeasti ultrasi ja totesi kaiken olevan valmista inseminaatiolle. Nyt oikean puolen munasarjassa näytti olevan isoin munarakkula ja munajohtimessa näytti olevan hieman nestettä, eli ovulaatio olisi pian tapahtumassa.

Sen jälkeen kätilö asetteli ohuen katetrin kohtuun ja laittoi hieman vajaat 20miljoonaa siittiötä kohtuun. Kätilö sanoi, että siittiöt näyttivät hyvin liikkuvaisille, joten toivotaan parasta. Tämä inseminaatiokerta tuntui paljon ikävämmälle kuin edellinen. Nyt kätilö joutui kääntämään katetria kohdun suuntaisesti ja se aiheutti ikävää pistävää kipua. Sellaista kipua mitä nuorena oli kuukautisten aikaan. Tosin kohtu näytti ottavan toimenpiteen paljon paremmin vastaan kuin edellisellä kerralla, koska nyt ei tuntunut kohdun supisteluja tai muita kipuja jälkeen päin.

Inseminaation jälkeen hyppäsimme autoon ja lähdimme ajelemaan kohti kummin syntymäpäiväjuhlia. Automatkan aikana alavatsalla ei ollut mitään erikoisia tuntemuksia, ihan kuin mitään ei olisi tehty.

Nyt vaan toivomaan parasta.