Talonvaltaajat

Pari viikkoa sitten kirjoitin että remonttimies lupasi olla ahkerana. Ihan niin ahkerana hän ei sitten ollutkaan. Mutta mikäs siinä, syysloman alkajaisiksi tartuimme koko perhe maalisuteihin ja liisterilastoihin ja pistimme hihat heilumaan. Valkoinen ja vihreä alkavat vallata tätä taloa sisäpuolelta samaa tahtia kuin harmaa ja ruskea ulkopuolelta. Ensimmäisenä iltana lokakuinen pimeys tuntui lähes pelottavalta. Epämiellyttävältä ainakin. Toisessa kodissa kaupunki jää elämään ja hengittämään ikkunan alle kun itse käpertyy nukkumaan. Täällä jokaisesta ikkunasta tunkeutui sisään musta haavi joka uhkasi viedä mukanaan. Siitä suuremmalla tarmolla heräsimme uuteen aamuun ja kulutimme valkoista maalia minkä kerkesimme. Vintti ja kellari ovat olleet täällä pari vuosikymmentä lähes käyttämättöminä. Nyt tuntuu kuin silittelisi (ja maalisutihan sitä ihan konkreettisesti tekeekin) 60-vuotiaita seiniä ja lattioita. ”Enää sinun ei tarvitse olla yksin. Usko pois meistä irtoaa elämää!”.