”…talviauringon terävä veitsi sitä vastoin leikkaa ajatukset erilleen ja valaisee ne läpikotaisin kuin seinättömät huoneet.”

-Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista (s.68)-

Kuinka paljon valoa voikaan kaivata! Kynttilät, pihavalot, pöytlamput.. kaikki ne luovat tunnelmaa ja kotoisuutta mutta ne eivät korvaa päivänvaloa, vaikka kuinka yrittäisi. Engelin kaipaama, ajatuksia erilleen leikkaava talviaurinko, on ja pysyy poissa. On vaarana että ajatukset nuhjaantuvat harmaaksi massaksi. Kaksisataa vuotta sitten arkkitehti koki samaa tuskaa ja suunnitteli hohtavan valkoisen kirkon. Olen varma että jo paljon ennen valmistumistaan ”valkoisena muukalaisen eteen ilmestyvä kirkko” ja sen yksityiskohtien suunnittelu valaisivat arkkitehdin päiviä. Sitä on pakko yrittää itsekin. Pimeyttä vastaan voi taistella vain valoisilla ajatuksilla. …Ja hyvällä ruoalla. Tänä iltana asuminen Iittala Outletin naapurissa oli siunaus, ja mukaan lähti kauan haaveilemani 6,5 litran valurautapata. Olkoon tämän illan valoisa ajatukseni Stifado, uudenvuodenvieraille valmistuva kreikkalainen lihapata!