Find Your Inner Cheerleader

Who is your worst enemy?

Your colleague? Your neigbour? Your ex? Batman?

If you’re like me, that is sadly not the case. No, your enemy is lurking a lot closer to home. In fact, it’s residing inside you, constantly waiting for the perfect moment to launch an attack.

And it doesn’t take much. Just a teeny tiny mistake and that inner – pardon my French – bitch will come out from hiding and start criticising you and every life choice you’ve ever made, whether relevant or not to the current situation. It’s like a prosecutor with a grudge. 

Can you even imagine criticising any of your friends – or anyone for that matter – like you do yourself? Belittling their every move, showing no support none whatsoever. Just constantly nagging and putting them down.

Doubtful, because your friends would kick your ass, should you ever talk to them like you do to yourself. And quite rightfully so.

Why is it that we can be so supportive and understanding to others, yet show no mercy to ourselves? Considering we have to live with ourselves for the rest of our lives, it would seem wise to be friends with ourselves. Hell, we should all be our own personal cheerleaders.

And anyway, who the hell wants to live with an asshole that nags and bitches at you all the time? Not you. Not me. Not anyone.

So maybe it’s time to shut that inner bitch up and start giving yourself a break. 

You will stumble. You will fail. You will make mistakes. But so does everybody else. That’s just life.

So time to grab some pom poms and start cheering.

Just do it. 

Kuka on pahin vihollisesi?

Työkaverisi? Naapurisi? Exäsi? Batman?

Tuskinpa vain. 

Jos olet kuin minä, pahin vihollisesi löytyy paljon paljon lähempää. Se piilottelee pääsi sisällä alati valmiina hyökkämään kimppuusi.

Pienen pienikin syy riittää. Yksi virhe. Yksi erehdys, ja sisäinen syyttäjäsi on valmiina astumaan estradille pitkän rikelistan kera. 

Se muistaa jokaisen virheen, jonka olet koskaan tehnyt. Vastasitko väärin johonkin kysymykseen ala-asteen matematiikan tunnilla? Sisäinen syyttäjäsi kyllä muistaa sen, vaikka sillä ei ole mitään merkitystä nykyisen tilanteen kanssa.

Se vähättelee jokaista saavutustasi. Voitit Nobel-palkinnon? Pikkujuttu – ainakin sisäisen äänesi mukaan.

Jos kyseessä olisi joku ystävistäsi, olisit potkinut vähättelevän urpon ulos elämästäsi aika päivää sitten. Miten vaikeaa on tarjota samaa tukea ja ymmärrystä itsellensä kuin ystäville? Miten vaikeaa on olla itsensä paras ystävä?

Jokainen meistä tekee virheitä. Jokainen meistä kompuroi. Jokainen meistä erehtyy. Silti jokainen meistä on omalla tavallaan mahtava ja ansaitsee sisäisen cheerleaderin kannustamaan elämässä eteenpäin. 

Kuka haluaa viettää koko elämänsä täyden – anteeksi karkea kielenkäyttöni – mulkun kanssa? 

Et sinä. En minä. Ei kukaan. 

Joten aika ottaa pompomit käteen ja alkaa kannustaa itseä. 

Just do it.

~J~