Hyvä vai huono äiti, minkä ikäisenä lapsen voi jättää hoitoon?

Törmäsin netissä keskusteluun liittyen minkä ikäisenä lapsen voi ja haluaa jättää hoitoon. Olen miettinyt aihetta monelta eri kantilta, onko siis väärin pyytää lapselle hoitaja lapsen ollessa vielä pieni?

Jos lapsen joutuu viemään yön yli hoitoon, mikä on tarpeeksi painava syy siihen? Kokeeko muut äidin ja isän olevan huono vanhempi kun ei lapsestaan halua tai kykene huolehtimaan 24 tuntia vuorokaudessa kahden vuoden ajan.

Jokainen haluaa olla super-vanhempi, pärjätä vaikka läpi harmaan jään jos niin vaaditaan. En jätä lastani hoitoon sen ollessa alle vuoden ikäinen, se on heitteillejättöä, yön poissa vanhemmistaan!
Näin minäkin sen näin ja koin alkuraskaudessa. Nyt raskauden edetessä ja ajatusten kypsyessä myös ehdottomat ei muuttuvat ehkä, tai peräti hyväksyttäviksi asioiksi.

Pienen lapsen tulo maailmaan mullistaa myös vanhempien maailmaa, enää ei olla kahdestaan ihanasti sohvassa vierekkäin. Väliin on tullut pieni, ihminen joka ensimmäisinä elinvuosina tarvitsee rutkasti huolenpitoa. 

Parisuhteesta huolehtiminen ja vanhempien jaksaminen vaikuttaa myös lapsen hyvinvointiin. Mielestäni pienen lapsen voi jättää muutamaksi tunniksi isovanhemmilleen tai sukulaisilleen hoitoon sillä aikaa kun vanhemmat viettävät vauva-vapaata aikaa elokuvissa tai ravintolassa. 

Jos lapsi kärsii kovista vatsakivuista, tai muista syistä valvottaa vanhempiaan itkullaan on apu silloinkin hyväksyttävää. Lasta ei tarvitse viedä muualle, jo yksi hyvin nukuttu yö pidentää vanhempien hermoja ja jaksamista. Lastenhoitajaa voi vaikka pyytää kotiin yhdeksi yöksi. 

Edelleen olen sitä mieltä etten mielelläni halua jättää lastani yön yli, siihen ei vaikuta muitten mielipiteet. Keskustelupalstan mielipidekirjotukset tai lapsen ikä.

Uskon että lapsen jättäminen yön yli kestävään hoitoon on äidille raskaampaa kun itse lapselle.