Sen pitäisi mennä rutiinilla, olen jo synnyttänyt useita kertoja

Saman yön aikana synnytän kahteen eri otteesen, kaksi täysin erillaista synnytystä mutta tavat ja tilanteet ovat samanlaiset. Ensimmäisen synnytyksen keskeytti mieheni, kun hän eilen aamulla kömpi sänkyyn valvotun yön jälkeen. Toiseen synnytykseen heräsin itse, sillä nenääni pisti selkeästi rautamainen haju. Sellainen kuukautisiinkin liittyvä haju. Joka saattaa yllättää kesken työpäivän, kun käsilaukussa ei ole siteen sidettä päivää pelastamaan.

Molemmilla kerroilla sain huomata nähneeni unta. Mutta se mikä unesta ja heräämisestä teki oudon oli supistelut. Sekä ilmassa leijuva raudan haju. Noustessani tutkin tyynyn, peiton ja aluslakanan. Ei verta, kurkkasin pikkuhousuihin, ei verta sielläkään. Jokin unessani teki hajustakin todellisen joten tutkin miestäni. Kurkin hiljaa hänen päänsä ylitse, ei verta nenästä, ei korvasta ei suusta. Pakko se oli todeta ettei verta missään ollut. 

Alkuraskaudessa näin usein unia keskenmenosta. Ja ne piinasivat odottelua melkoisesti. Joskus uneen nukahtaminen tuntui pelottavalta ja ahdistavalta. Sillä aina herätessä paniikki ja ihmettely oli sama. Missä, näkyykö verta? Onko se kunnossa? Doppleri äkkiä esiin. Onneksi mieheni sattui useinmiten olemaan vierelläni silloin joten turvaan hakeutuminen ja turvallinen kainalo oli lähellä. Sillä se mikä unissani on ollut hallitseva piirre on ollut ylitsevuotava verilammikko, ja satiniset lakanat. 

Nyt olemme tilanteessa jossa sama kainalo ja turvallisuuden tunne olisi saatava, mutta maha estää läheisyyden. Miehen kylkeen tai kainaloon on mahdoton päästä. Jos pääsenkin kainaloon ahtautumaan, muuttuu hengitykseni raskaaksi ja läähätän kun koira. Paikat puutuvat ja nukkumiseen luonnistuu ainoastaan enää yksi asento. Sellainen asento jossa ergonominen pitkulatyyny tukee lantiotani ja vatsaani. Ja jossa takapuoleni lähes työntää miestäni pois sängystä. Läheisyys on kaukana, ja se painaa mieltä. Vaihtaisin mieheni tyynyn tilalle hetkenä milloin hyvänsä, mutta ikäväkseni on todettava ettei hän vartalollaan tue tällaista ruhoa. Vatsoineen ja  hengitykseineen (kuorsaamisen).