Kirjoittamisen vaikeus

Tuntuu että kellosta loppuu tunnit ja kalenterista päivät. Mihin tämä aika rientää?? 

Ja jossain välissä muka pitäis ehtiä istumaan alas ja kirjottamaan blogia. Oma läppäri sanoi sopimuksensa irti, emolevy sanoi poks.. Ja Eeron koneella on muka jotenkin hankala kirjoittaa, tottumus kysymys.. Sain älypuhelimen, jolla on hankala kirjoittaa. Löydän aina jonkun syyn olla kirjoittamatta. Vaikka kirjoitan tätä omaksi ilokseni, saan hirveät omantunnon tuskat kun löydän itseni taas keksimästä tekosyitä miksen kirjoittaisi..

No nyt kirjoitan, vaikkakin vaan lyhyesti. Eero tulee pian raksalta, ei olla nähty taas koko päivänä..

Ukko kasvaa silmissä. Ensimäiset hampaat saatiin äitienpäivän kunniaksi <3 nyt kaksi pientä tirriä puree kaikkea! Lusikkaa, mamin sormea, omaa kättä (josta tulee välillä hyvin loukkaantunutta itkua kun ei tajua että itte teki itellensä kipeää)

Eero jäi kuun alusta lomalle töistä, ja onkin sitten aamusta iltaan raksalla. Me ollaan Ukon kanssa siellä aina kun jaksetaan. Pienen kanssa on vaan aika haastavaa mennä keskelle rakennustyömaata, varsinkin kun Ukko ei tälä hetkellä viihdy itseksensä hetkeäkään ellei satu nukkumaan.

.. Ja siinä kaikki mitä ehdin 🙂

Ihanaa kesää kaikille! Palailen taas koneen ääreen kun ehdin ja en keksi tekosyitä miksi en kirjoittaisi!

 

 

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan