Meillä on leivinuuni!

Siinä se nyt sitten on, ihan koko komeudessaan. Mä olen NIIIN rakastunut. Taas yksi iso askel lähempänä muuttoa!! Vaikkakin ympäriltä näkee että talo on vielä hurjan vähän kesken.. Mutta silti!! Alunperin tuo uuni oli tarkoitus rapata valkoiseksi, mutta tykästyttinkin tähän rouheaan perinteiseen punatiili meininkiin ja jätetään se nyt tämmöiseksi. Sen voi sitten myöhemmin (joopa joo) rapata jos siltä tuntuu. 

Ja tietenkin vielä todiste että se toimii:

Nyt ollaan kolmisen viiikkoa kuivateltu sitä, viikon verran vielä pitää pelkkiä tikkuja poltella ja sitten pääsee varovaisesti sitä jo lämmittelemään. Ihan ruhtinaaliseen aikaan kyllä valmistui. Ehtii kuivua kunnolla ennen paukkupakkasia ja voidaan ottaa ilo irti talon lämmityksestä ilman sähköä! Lämmöt on tuvassa olleet päällä jo pari viikkoa. Leivinuuni on kytketty piipun ja muurauksen sisällä olevan kierukan kautta meidän lämminvesivaraajaan, joten kun poltellaan puuta siirtyy savukaasusta suurin osa lämmöstä suoraan lämminvesivaraajaan ja sitä kautta meidän vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Tekniikka on ihmeellistä 😉

Jouluksi ei  päästä uuteen kotiin, mutta pian pian pian!

——-

Elämä on alkanut voittaa meikäläisenkin olossa. Olen taas päässyt ulos ja kärrykävelylle Ukon ja Susan kanssa. Aurinkoiset pakkaspäivät vaan on niin upeita! 

Käytiin tiistaina myös ekaa kertaa perhekahvilassa Ukon kanssa ja se oli kyllä ihan erävoitto itseni kanssa että pääsin vieraiden ihmisten ilmoille! Ja tuli niin hyvä mieli kun Ukko nautti ihan täysillä lelujen ja paikkojen tutkimisesta. Toiset lapset ei niinkään vielä kiinnostaneet. Ens viikolla uudestaan! Ai niin, ja puhui pari ihmistä siellä oikein mullekin :) 

Nyt pikku herra heräsi päikkäreiltä, joten arjen pyöritys jatkuu..