Illallinen hollantilaisittain
Herman Koch – Illallinen
Hotkaisin kirjan viime viikonlopun aikana. Rakastan kirjoja, jotka kertovat näennäisesti vain yhdestä päivästä, mutta avaavat samalla kaiken olennaisen hahmoista ja heidän elämästään. Yksi tällainen romaani on Ian McEwanin Lauantai, mutta jotenkin tässä Kochin kirjassa oli parempi imu, johtui varmasti kirjan karmivista tapahtumista.. Vaikka takakannessa puhutaan lapsista, mielestäni tämä arvostelu osuu paremmin kohdilleen ja tiivistää myös omatkin ajatukseni kirjasta:
”Kirjan hyytävin syvyys ei olekaan lasten teoissa vaan aikuisten ajatusmaailmassa. Mitä pidemmälle illallisen kattaus etenee, sitä pidemmälle rapistuu aikuisten moraali.” – Marja Kuparinen, Kirkko ja kaupunki
Kertojahahmo Paul on luotu hienosti, kirjan edetessä yllättyy ja pöyristyy jatkuvasti uudelleen. Tämän lisäksi tarkkanäköinen kuvaus kieroutuneesta perhedynamiikasta tekee kirjasta ihan hemmetin koukuttavan. Koko ajan mielessä pyöri ajatus ”voiko tällaisia perheitä olla oikeasti olemassa?” En viitsi kertoa kirjasta enempää, etten tule paljastaneeksi liikaa. Mutta suosittelen tätä kaikille, jotka pitävät synkkäteemaisista romaaneista!