Raskauden toinen kolmannes + laitosgallup!

Maanantaina pyörähtää käyntiin raskausviikko 19, eli lähes puolivälissä mennään! Tai toivottavasti mentäis jo nyt, ei yhtään haittaisi vaikka pikkusisarus syntyisi viikon tai pari etuajassa. Todennäköisesti on kuitenkin jo viikon 37 tienoilla täysikokoinen ja syntyessään yli nelikiloinen, kuten Pertsakin oli.

Vaikka pahin pahoinvointi ja väsymys ovat jo ohitse, niin ei ole kyllä tietoakaan sellaisesta auvoisesta energisyydestä, mitä ensimmäisessä raskaudessa oli. Huimaus ja lievä huonovointisuus vaivaavat harvase päivä, monesti jopa istuessakin. Uutena vaivana ovat tulleet rytmihäiriöt. Niiden lisäksi olen tässä raskaudessa saanut riesakseni toistuvat virtsatulehdukset, joten aloitan näköjään tämän antibioottien popsimisen jo nyt. Keväällä on luultavasti taas edessä rintatulehdusrumba, joten hyvä aloittaa suolistobakteerien tuhoaminen hyvissä ajoin.. Eipä tarvitse sitten sitä murehtia baby bluesissa, voi keskittyä pillittämään muita asioita. 😀

Mutta kivaa on se, että liikkeet tuntuu jo niin selvästi! Oikeasti ne tuntuu aika häiritseviltä muljahduksilta, mutta koska tietää kuka ne aiheuttaa, ei niihin voi suhtautua muuten kuin rakkaudella ja liikutuksella. Tässä raskaudessa J puhuu vauvasta paljon enemmän kuin minä, mikä on oikeastaan aika ihanaa. Muistan miten viime raskaudessa olin välillä ihan masentunut, kun ite olis voinut höpöttää vauvasta koko ajan, mutta toinen ei oikein osannut osallistua keskusteluun. Tänä aamuna pojat tuli herättämään mut ja J sanoi Pertsalle, että ”ei saa enää pomppia äitin mahan päällä, kun siellä on vauva” (jonka Pertsa tietysti kuuli ”pomppia äitin mahan päällä, vähänks hyvä idea!”).

Ja sitten vielä se gallup! Ihana Lähiömutsi-bloggaaja (en pysty nyt linkittämään blogia tältä koneelta jostain syystä) sai toisen lapsen ja bongasin Instagramista, että hän oli kotona vauvan kanssa 12 tuntia sen jälkeen kun supistukset olivat kotona alkaneet. Oh! Miten ihanaa oliskaan, jos lapsivuodeosastolla ei tarvitsisi viettää yhtäkään yötä! Tietysti ottaen huomioon sen, että vauvalla ja äidillä pitää kaiken olla hyvin.

Kysyisinkin siis teiltä toisen lapsen saaneilta, että miten kauan olitte laitoksella synnytyksen jälkeen? Nyt en siis kaipaa kokemuksia ensimmäisen raskauden jälkeisestä laitosajasta, sillä tiedän että se voi olla mitä vain kolmen päivän ja parin viikon väliltä ja itselläkin tästä tietysti kokemusta jo on, vaan nimenomaa toisen synnytyksen jälkeen. Ja olisi myös ihana kuulla varsinkin niiltä, jotka ovat olleet laitoksella vain päivän pari, että ehdottavatko kätilöt, että voi lähteä jo kotiin vai pitääkö siinä olla itse asialla mankumassa nopeaa kotiutusta?

Äh en tiedä miksi mulla on sellainen kauhukuva ikään kuin mua pidettäis ”vankina” siellä osastolla vauvan kanssa monta yötä vaikken haluaisi! 😀 Ehkä siksi, kun viimeksi olin laitoksella kolme yötä, ja vaikka se itsestä tuntui pieneltä eliniältä, osa kätilöistä ja lastenlääkäri olivat jotenkin tosi kummissaan että haluan lähteä ”jo niin aikaisin pois”.

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.