Sattumuksia vauvan kanssa
Vauvan kanssa liikkuessa ihmiset ottaa kontaktia paljon enemmän kuin raskaana ollessa. Viimeisillään raskaana ollessani odotin vähän enemmän jotain huomionosoituksia ihan tuntemattomiltakin, mutta turhaan. Ainoastaan kerran tentissä, kun kysyin tentaattorilta että saanko jäädä takariviin kun en enää oikein mahdu mukavasti sinne auditorion kiinteän penkin ja pöydän väliin, tämä kapusi kesken tentin ylös auditorion perälle ja kuiskasi minulle että ”viitot sitten vaan kun oot valmis niin sun ei tarvii ite kävellä tonne alas tuomaan sitä paperia, mä tuun hakemaan sen” 😀 Mikä herrasmies!
Vauvelin kanssa sen sijaan saa avoimen ihailevia katseita kaupoissa, Pertsa kulkee mieluiten J:n olkapäällä ja siitäkös naiset innostuu. Joka kerralla kuulee ”oii kato mikä vauva” -kuiskauksen. On hauska huomata, että vauva herättää lämpimiä tunteita myös vanhoissa juopoissa ja muissa laitapuolenkulkijoissa. Neuvolamatkalla hampaaton juopponainen tuli ihastelemaan Pertsaa ja toivotti meille hyvää terveyttä. Kerran vaunulenkillä jalkakäytävällä istui todella humalainen pariskunta ja ennen kuin edes ehdin miettiä miten pujottelen niiden ohi, toinen huudahti: ”varo, sieltä tulee vauva!” ja keräsi salamannopeasti kimpsut ja kampsut pois tieltä. Myös omituinen ja töykeä hippinaapurinainen avasi meille kerran oven, sanoi ”onpa suloinen tyttö” ja toivoi ettei tule allergioita. 😀
Myös ihan uudenlaiseen huumoriin on totuttava vauvan kanssa: J kävi heittämässä talviturkin ja me Pertsan kanssa katseltiin rannalla. Siihen ilmestyi kolme herttaisen olosta vanhaa papparaista jutustelemaan ja oli ihan jees, kunnes yksi lohkaisi vitsin: ”anteeks saanko kysyä suoraan, voinko mä tulla toiselle tissille kun tuo on toisella?” Ehheheehe. Kaikenlaista.
Iiks, sunnuntaina on ristiäiset! Ristiäislahjoja ollaan toivottu ja saatu jo etukäteen: Tripp Trapp, siihen New Born Set, Manduca sekä kantoliina. Pidän sormia ristissä että Pertsa viihtyisi Manducassa, helpottaisi meinaan meidän elämää niiiin paljon. Nyt pakkailemaan, Pohjanmaalle suunnataan jo huomenna ja sitten alkaa armoton leipomis- ja siivoamismaraton!