Ollaan oltu kotona nyt pari viikkoa ja omat fiilikset alkaa jo tasaantua. Enää en koko ajan jännitä että koska se taas itkee ja tiedän, että pikku-Pertsa rauhoittuu ja nukahtaa aina lopulta syliin vaikka siihen välillä menisi tunti tai parikin. Välillä on hermot kireellä ja tärykalvot kovilla, mutta onneks oon saanut ite öisin nukuttua vähintään viisi […]

Myönnetään: olin ehkä ”pikkusen” romantisoinut äitiyttä ja vauva-aikaa. Tuli vähän puskista se miten rankkaa tää voikaan olla. Oikeestaan kaikki alko siitä, kun oltiin se kolme päivää osastolla ja se oli kyllä henkisesti ahdistavin kokemus ikinä. Synnytys olis fyysisesti kamalaa, mutta siellä sentään oli koko ajan J ja tuttu kätilö lähellä. Osastolla olin niin yksinäinen ja […]

Suloinen potra poikamme on huomenna jo viikon ikäinen. <3 Hän syntyi viime keskiviikkona 22.5. kello 11:57 piitkän (ja kamalan) synnytyksen jälkeen, joka alkaa nyt jo tuntua aika kaukaiselta. Iso vatsa ennusti tällä kertaa oikeasti aika isoa vauvelia: 4080 grammaa ja huimat 56 senttiä pituutta. Ensimmäinen asia, jonka muistan rekisteröineeni ponnistusvaiheen jälkeen on se, kun avustava […]

Kyllä alkaa vähän jo hermot kiristyä. Tällä hetkellä siihen vaikuttaa ehkä eniten sukulaisten kärsimättömyys ja muutama huonosti nukuttu yö. Jo viikon ajan on iltaisin tullut paljon tukalia harjoitussupistuksia ja nyt oon alkanut herätäkin niihin monta kertaa yössä. Niitä saattaa tulla tasaisesti tunninkin ajan, mutta ne ei kuitenkaan muutu tiheämmiksi tai kivuliaammiksi ja aina oon huomaamattani […]

Äitiyslomailijan tavallinen päivä: Herään. Syön aamupalaa olkkarissa, katson jotain digiboksilta. Mietin, jaksanko kokata vai lähdenkö läheiseen opiskelijaruokalaan lounaalle. Löntystelen jokirannassa. Katson telkkaria. Käyn ehkä kiropraktikolla tai neuvolassa. Katson telkkaria tai istun koneella. Syön suklaata. Nukun päiväunet. Alan odottaa J:tä töistä kotiin kaksi tuntia aiemmin kun se pääsee. Sitten se tulee kotiin ja haluaisi hengailla rauhassa […]

Meillä alkaa löytyä yhteinen sävel neuvolatädin kanssa, ihan mahtia. Siihen on parina viime kertana vaikuttanut varmaan se, että mukana on ollut ihan älyttömän mukava ja suloinen terveydenhoitajaharjoittelija, joka on omalta osaltaan keventänyt tunnelmaa sählätessään tietokoneen, dopplerin ja mittanauhan kanssa. Tekisi oikeastaan mieli sanoa se sille, että voi vitsi susta tulee kyllä hyvä työssäsi kun oot […]

Tää teksti on kirjotettu täysin itsekkäistä syistä enkä usko, että kovin moni jaksaa edes kokonaan lukea. Tän tarkotuksena on nyt vielä kerran kelata kaikki läpi, miten tähän pisteeseen on tultu ja miten paljon hyvää mulla on. Enintään neljä viikkoa ja meillä on tässä maailmassa uusi ihminen, joka tarvii kaiken huomion ja ajan, eikä varmasti tuu […]

Tai no, ehkä vähän jotain: lauantaista asti on ollut vatsa ihan sekaisin (en usko että on mikään pöpö, koska vatsa ei oo kuitenkaan yhtään kipeä) ja oon aikas varma että oon tuntenut myös ensimmäiset kivuliaat supistukset. Ja jos ne todella on niitä, niin ne ei kyllä tunnu menkkakivulta, niinku kaikilla suomalaisilla keskustelupalstoilla kirjotetaan, vaan enemmänkin […]

Oon nykyään joka neuvolakäynnin jälkeen ihan kauhuissani. Kahdessa viikossa oli tullu painoa 2 kiloa lisää ja sf-mitta kasvanu taas 4 senttiä. Ei tarvii kauaa miettiä miksi nää kaikki raskausarvet on yhtäkkiä ilmestynyt..  Kerroin neuvolatädillekin että mua ahdistaa tosi paljon se vauvan koko, se sanoi saman jutun kun aiemminkin eli ”synnytyksessä vauvan asento ratkaisee, ei koko. […]

– Raakamaitoa suoraan tankista. Erityisesti kaupunkilaisen näkövinkkelistä melkein pahinta mitä voi sikiölleen tehdä, maaseudulla kasvaneet naureskelee ja kuittaa sen sillä että onhan sitä juotu kautta aikojen. J:n vanhemmilla on siis Valion maitotila ja saivat juuri mitalin koska ovat tuottaneet priimakuntoista maitoa 20 vuotta putkeen. – Pehmeät juustot. Siis ainakin sellaiset, jotka tehdään pastöroidusta maidosta. Jos […]