Kesäpäivien kirous

 

Oltiin tänään monien muiden tavoin nauttimassa auringosta rakkauskaupungissani Naantalissa. Asetelma oli tosi jees: serkkuni ja tätini tulisivat myös, mentäisi yhdessä rannalle, he hoitaisivat eväät ja meidän pitäisi tuoda vain itsemme.

Päivä oli superkiva ja helteinen, oltiin viisi tuntia rannalla ja vanhassa kaupungissa. Syötiin eväitä ja jätskiä, haettiin kylpylästä törkyhintaista take away -kahvia. Käytiin muumikaupassa ja tätini osti Pertsalle tikkuilmapallon.

Jokaisesta täysjärkisestä aikuisesta tällainen irtiotto omasta hikisestä kaupunkikämpästä on juuri se, mikä tekee kesästä luksusta.

Jokaisesta kaksivuotiaasta yli neljän tunnin liesussa oleminen ilman kunnon päiväunia ja ruokaa on eksistentiaalinen kriisi.

Autossa itketti, parkkipaikalle jäätiin kykkimään koska tiedettiin että äitiä alkaa hermostuttaa, kun kädet on jo täynnä vauvaa ja tavaroita. Kotona ei huvittanut riisua kenkiä eikä ainakaan juoda vettä. Sovittiin, että isi ja vauva lähtee kauppaan ja äiti ja Pertsa sillä välin menee suihkuun ja kylpyyn leikkimään, jes miten kivaa. Kun ovi napsahti isin perässä kiinni, hirveä huutohan siinä tuli. No eiku Pertsa haluu kauppaan! Suihkussa pelleiltiin. Suihkun jälkeen äiti yrittää tehdä välirauhan laittamalla lastenohjelman pyörimään. Äiti ei saa istua sohvan kulmassa, kulma on Pertsan paikka. Äiti menee makoilemaan kauemmas, lastenohjelma ei kiinnosta, kiinnostaa enemmän ajella pikkuautolla sohvan selkänojaa pitkin ja koska äiti on tietysti reitin varrella, pitää äitin päälle kiivetä. Ja parkkeerata kylpytakin alta vilkkuva paljas pylly äitin naamalle. Äitille toinen auto, ei sittenkään, äiti ei osaa leikkiä tarpeeksi hyvin – autot lentää toiselle puolelle olkkaria. 

Isi tulee ovesta sisään ruokien kanssa. Välitön hepulikohtaus kun on niin kova nälkä, että on mahdotonta malttaa edes istua ensin. Ruokailu sujuu hetken kivasti, kunnes ihan tyhjästä iskee hillitön tarve huutaa niin kovaa kuin ääntä lähtee. Pertsa makuuhuoneeseen rauhoittumaan, osaatko nyt olla nätisti, ÄÄÄÄÄÄÄÄ, no sit meet takas rauhottumaan, kamala itkukohtaus, vauva rupeaa itkemään myötätunnosta sitterissä. Pertsa tulee katsomaan mitä vauva itkee ja alkaa huitoa sitä. Kamala huuto, molemmilta, ja meno on jo niin absurdia, että äiti ja isi pidettelevät naurua. Taapero siirtyy kiukuttelemaan oman tuolinsa taakse ja kruunaa illan pissaamalla keittiön lattialle.

Kesän eka päivä, jes!