Kevätkiireitä

Elossa ollaan ja vielä yhtenä kappaleena! Tai no, tietystikin yhtenä kappaleena, onhan tässä laskettuun aikaan vielä kuusi pitkää viikkoa. Laitoin aamulla klinikkakurssiryhmälleni viestiä, että jään tänään kotiin lepäämään kun on ollut aika kipeitä harjoitussupistuksia, niin ohjaaja (mies) vastasi: ”No tuskinpa saisitkaan tuossa tilassa mitään työnohjauksesta irti, turvallista ja nopeaa synnytystä sinulle!” Hahaa 😀 Tuskinpa tässä vielä moniin aikoihin synnytetään.

Radiohiljaisuus johtuu siitä, että on ollut vähän kaikenlaista: klinikkakurssin tutkimusjakso on saatu päätökseen ja kurssi on lausuntoa vaille valmis, kandi ja kypsäri on nyt tehtynä, viikonlopun kihlajaisjuhlat suunniteltuna ja muutto hoidettuna! Me siis päästiin aika nopealla tahdilla muuttamaan pois maailman ärsyttävimmästä asunnosta. Lopullinen vitutuskynnys ylittyi, kun jouduttiin taas kerran lähtemään pääsiäistä edeltävänä viikonloppuna  evakkoon vanhempieni luokse. Lauantaina ja sunnuntaina laitettiin kyselyjä kaikista varteenotettavista vuokrakämpistä, maanantaina Vuokraoveen ilmestyi yhtäkkiä unelmayksilö ja keskiviikkona oltiinkin jo allekirjoittamassa sopimusta. Ihan älytön tuuri! Täällä on 63 neliötä, laminaattilattiat, tiskikone, sauna, lasitettu parveke.. Tätini sanoin: ”No kyllähän täällä jo kelpaa perhettä leikkiä!”