Muka-reipas viikonloppu

Kauniina kesäviikonloppuina tunsi itsensä usein ihan luuseriksi ellei keksinyt koko ajan jotain tosi hienoa tekemistä. Yhteen viikonloppuun piti ympätä ainakin piknikkiä, uintireissuja, lenkkejä ja brunsseja, jotta tuntisi todella elävänsä. Harmaana ja tuulisena syyspäivänä saman olon saavuttamiseen riittää se, että käy aamupäivällä leipomassa äidille juustokakun ja pitsoja synttärijuhliaan varten ja iltapäivällä jaksaa vielä lähteä vaunukävelylle pienen pipopään kanssa. Kiitos syksy, että välillä saa vähän relata.

Pertsa oli viime yön vanhempieni luona hoidossa ja olipa kivaa viettää iltaa J:n kanssa kahdestaan. Katsottiin Vain elämää, syötiin sipsejä, juotiin Baileysia ja kaljaa, saunottiin ja nukuttiin. Sängyssä pyöriskellessäni (niiin outoa että pinnasänky on tyhjä!) mietin miten absurdilta tuntuu ajatus, että nukkuisi kahdeksan tuntia putkeen. Siis niin ettei heräisi edes vaihtamaan asentoa tai miettimään että missä vauva missä vauva. Koskakohan viimeksi on tullut nukuttua, ehkä viime talvena ennen raskauden viimeistä kolmannesta.. Mutta hyvinpä sitä tuntuu ihminen pärjäävän vaikka nukkuukin max. viiden tunnin pätkissä. 🙂

Ihanaa syksyistä lauantaita! Meikä lähtee tekemään hampurilaisia, oonpa kertakaikkisen reipas.