Ruisrockista on jo viikko ja kaikki muut on siitä kirjoittanut aikoja sitten, mutta mun tekee vähän vielä mieli fiilistellä.

Toissakerralla tein humalaisen katoamistempun – siis hukkasin kaikki kaverit, kännykästä oli akku loppu ja aika tuhdissa humalassa ajattelin että ihasama ja lähdin kävelemään Ruissalosta yksin kotiin. Luulin, että matkassa meni vaan reilu tunti, mutta kotiovella selvisi, että mun rannekello olikin pysähtynyt ajat sitten ja olin ollut kateissa neljä tuntia. Kaikki kaverit oli huolissaan soitellut J:lle, joka odotti mua kotona huolesta kiukkuisena. Menin marttyyrina ja todella likaisena nukkumaan. Tää oli siis ennen lapsia.

Viime vuonna olin potenut pari päivää ennen Ruissia outoa mahakipua. Oltiin lähdössä J:n kanssa kahdestaan ja odottelin sitä töistä kotiin. Siinä keittiössä kalenterin vieressä patsastellessa aloin yhtäkkiä laskea, että kuukautisista on muuten aika kauan. Jäi sillä kertaa siiderit jääkaappiin, mutta kivaa oli silti.

Tänä vuonna mentiin ystäväni kanssa, ilman poikaystäviä, ja Ruissikokemuksesta teki täydellisen neljä asiaa:

1. Ensimmäinen kerta yli kolmeen kuukauteen, kun olin ilman molempia lapsia vuorokauden. Sanotaanko että tuli tarpeeseen.

2. Rentous aikataulujen, juomisten, syömisten ja artistien suhteen. Pyörämatka kesti kolme tuntia, josta kaks tuntia istuttiin sillan alla juomassa viiniä ja puhumassa, no, kaikesta. 

3. Viini. Ja kaikesta puhuminen.

4. Täydellinen huonon omantunnon puute. J on röyhkeästi käyttänyt isyyslomansa auttamalla enemmän isäänsä maatilalla kuin meikäläistä tämän sirkuksen pyörittämisessä, joten en ottanut kuuleviin korviinikaan ”no mitä mä sit teen koko illan” – ja ”nyt meillä ois sit omaa aikaa mut sä vaan lähet” -juttuja. Pharrelin sanoin: FREEDOM!

Kassien tarkastuksessa laitoin rintapumpun näkyville, naisjärkkäri vilkaisi sitä ja sanoi: ”No tää kertoo mulle enemmän ku tuhat sanaa.” Sanopa muuta siskoseni! 

Kaksi lasta imettäneet tissit piilottivat helposti pikkuisia ginipulloja, joista sitten Disco Ensemblen keikalla tekaistiin itsellemme ihan sairaan hyviä drinkkejä. 

Aurinko paistoi, humalassa oli hauskaa ja nähtiin just oikeita kavereita. Olin niin onnellinen koko illan ja yön, että vieläkin fiilistelen harvase päivä. Pikkulapsiarjen keskellä yks festarivuorokausi riittää tuottamaan samanlaisen euforian ja rentouden kun sinkkuaikoina viikon loma etelässä.