Sokerirasitustesti kunnialla ohi

Kiitos rohkaisevista kommenteista, ei se todellakaan ollut mikään paha nakki! ”Pahinta” koko jutussa oli se, että nukuin tosi levottomasti ja näin unta, jossa olin tekemässä jotain ihme vanhemmuustestejä mitkä piti läpäistä, että saa pitää vauvan. Heräilin jatkuvasti ja jouduin joka kertaa muistuttamaan itseäni siitä, ettei huominen koe ole mikään kirjallinen koe, riittää että hengailen laboratoriossa ja olen piikitettävänä. 😀

Kahdeksalta aamulla otettiin ensimmäinen veriputkilo, sen jälkeen piti juoda pari mukillista sulaneen cola-mehujään makuista juotavaa. Sitten pääsinkin yllätyksekseni koko odotusajaksi makoilemaan rauhalliseen nurkkaukseen, hoitaja jopa kehotti nukkumaan jos siltä tuntuu. Olin kuitenkin varautunut sen verran mielenkiintoisella kirjalla, että luin sitä. Ensin odoteltiin tunti, otettiin toinen veriputkilo, taas tunti makoilua ja sitten vielä viimeinen veriputkilo.

Nyt toivotaan ettei neuvolasta soitella, sanoivat soittavansa vain jos tuloksissa on jotain huolenaihetta. 🙂