Tag: raskaus2

Vihdoin, 41+1, hän syntyi! Kirjoitan joskus myöhemmin lisää, mutta tiivistettynä: Meinasin kuolla epätoivoon kun supisteli säännöllisesti ja kipeästi kolme päivää ennen kuin varsinainen synnytys käynnistyi. Nyt kuitenkin voin suhtautua niihinkin päiviin kiitollisuudella, koska niiden ansiosta varsinainen synnytys kesti vain 6 tuntia ja oli niin lähellä täydellistä synnytyskokemusta kuin osaan omalle kohdalleni kuvitella.  Synnärille lähdettiin maanantai-iltana […]

Laskettu aika häämöttää jo! Huomenna alkaa viikonloppu ja paras tapa lopettaa viikonloppu olisi niin, että vauva on sylissä. Laskettu aika sattuu muuten olemaan Naistenpäivä, silloin saisi ihan varppina synnäriltä ruusun! Sunnuntaista asti on iltaisin ja öisin supistellut välillä aika kipeästikin, ja maanantaina ehdinkin jo ihan oikeasti vähän innostua. Mutta ei, luultavasti supistelut johtuu taas vaan […]

On ehkä vähän tekopyhää loukkaantua siitä, että kaikki läheiset ei odota henkeään pidätellen vauvan syntymistä, kun en oo ite vielä tehnyt kotona oikein mitään uutta tulokasta varten. 😀 Tuplarattaat on sentään ostettu eteiseen odottamaan ja vauvakaukalo haettu häkkikellarista. Pinnasänky odottaa vielä ihan koskemattomana lakanapyykkäysinspiraatiota, mutta sitä tuskin muutenkaan heti tarvitaan, jos vauva nukkuu vieressä. Pertsan […]

Alan olla jo pikkuisen pyörällä päästäni, vaikka yritänkin jatkaa mahdollisimman tavallista opiskelija-arkea siihen pisteeseen asti, kunnes alan tarvita kipeästi epiduraalia. Viime aikoina olen suuttunut, loukkaantunut ja hätääntynyt vaikka mistä. Muun muassa: – J:lle, joka sanoo puhelimessa äidilleen että ”katotaan tullaanko me sillon kahen viikon päästä (viikko ennen laskettua aikaa) vai vaikuttaako siltä että synnytys alkaa […]

Viime kerralla imetys meni vähän niin ja näin, ja pitkin hampain jatkoin osittaisimetystä kunnes Pertsa oli 7 kuukauden. Siinä vaiheessa imetin enää vain iltaisin, öisin ja aamuisin. Unikoulun yhteydessä imetys jäi kokonaan pois ja sen lopettaminen oli ihanan vapauttavaa. Taaperoimettäminen tuntui omalla kohdalla yhtä kaukaiselta kuin kuukävely. En edelleenkään suhtaudu imetykseen kovinkaan suurella intohimolla ja […]

Oon jäänyt vahingossa koukkuun av-keskusteluiden lukemiseen ennen nukkumaanmenoa. Eilen törmäsin ensimmäistä kertaa ketjuun, jossa ”keskusteltiin” siitä, voisiko ap laittaa haastavan 2-vuotiaan esikoisensa osa-aikahoitoon, vaikka on itse äitiyslomalla. Tiiän, alkaa olla vähän loppuunkaluttu aihe, mutta silti.. äh. Vastaukset palstalla oli melko yksimielisiä: Ei voi. Miksi herran tähden laittaisi? Itsehän on lapsensa on halunnut. Miten niin muka […]

Rv 36+3 Oltiin eilen neuvolalääkärillä synnytystapa-arviossa ja olin pienen vastarinnan jälkeen suostunut kandipolille. Olimme myös Pertsan raskauden aikana yhdellä kandipolilla ja muistan, että se oli silloin jo aika kuumottavaa: ne lääkisläiset vaan on jotenkin liian samaistuttava ryhmä itselle. Voin vaan kuvitella miten ne kuvittelee että ”mäki voisin olla toi tossa, se on saman ikänen ja […]

Tänään on meneillään rv 34 + 3 ja vatsaa on kiristellyt epäsäännöllisen säännöllisesti jo viikkojen ajan. Eilen kuitenkin saavutettiin joku uusi virstaanpylväs ja ensimmäiset kipeät ja säännölliset supistukset iskivät illalla telkkaria katsellessa. Tuntuivat ihan samoilta kuin Pertsan synnytyksen alkaessa: kohtu jännittyy niin kovaksi, että rintakehän päällä tuntuu istuvan norsu eikä henkeä saa vedettyä kunnolla, samaan […]

Lueskelin parin vuoden takaisia postauksia Pertsan raskausajalta ja oon silloin kolme kuukautta ennen synnytystä kirjoittanut muiden synnytyskertomusten pohjalta arvauksia siitä, miten ajattelin omani ehkä etenevän. Aika hauska lueskella niitä jälkikäteen! Ajattelinkin nyt muistin virkistykseksi laittaa tähän ne ummikon toivomukset, miten oikeasti kävi ja miten toivoisin että tällä kertaa menisi.  1. Ensimmäiset kunnon supistukset alkaa joskus keskellä yötä. […]

Se on vihdoin ohi! Halleluja! Vaikka tällä hetkellä elämän aikajana jakautuu vuodenvaihteen sijaan enemmänkin aikaan ennen ja jälkeen synnytyksen, niin on silti helpottavaa, että sain kaikki syksyn tositosi tärkeät kurssit kunnialla suoritettua. Olen enää ~30 opintopistettä, gradua ja harjoittelua vaille valmis psykologi! Töistä on nyt tiedossa vain ihan minijoululoma, mutta ei se oikeastaan haittaa. Tuleepahan […]