Kohteliaisuus

Yks kaveri sanoi mulle tänään, että ”oot chillein raskaana oleva kenet oon koskaan tavannut”. Tulipas hyvä mieli! Juuri sellainen haluankin olla.

En siis tietenkään paljastanut hänelle, että oon myös juuri tänään sekä a) kysynyt fine dining -ravintolan tarjoilijalta että onko kurkkukeiton laventelituorejuusto tehty pastöroidusta maidosta (jännästi elin ihan hyvävointisena noin kolkyt viikkoa turhia kyselemättä — sitten luin HUSin sivuilta että tämä maitotuotteissa vaaniva ja Suomessa siis superharvinainen tauti nimeltä listerioosi on itse asiassa vaarallisinta sikiölle raskauden vikalla kolmanneksella ja ilmeisesti pimahdin, koska lempiruokani fetajuustokin lakkasi samalla sekunnilla maistumasta) ja b) viikannut viisi pinoa vauvanvaatteita lipastoon VAIKKA oluenpanohommiin kesken viikkailuni häippäissyt Ana Bee huutelikin ovenraosta että beben saapumiseen olis arviolta neljä viikkoa käypää viikkailuaikaa.

Kyllä. Mutta minäpä satunkin olemaan valmistautuja. Relaan vasta kun olen katsonut, moneltako juna/bussi/laiva/lento lähtee ja moneltako mun pitää lähteä. (Analogia ei tietenkään toimi, koska beben lähtö-/saapumisaika on hämärän peitossa.) Ymmärtänette kuitenkin ”yskän”.

Huomenna me haetaan vaunut. Se vasta onkin hämärän peitossa, mihin kyseiset rohjakkeet saa yksiössä tungettua. Tavallaan en yhtään ihmettele niitä ihmisiä, jotka kiinnittää rahansa lähiökolmioon heti kun raskaustestitikussa seisoo kaksi viivaa. Mistä muistuikin kätevästi mieleeni Esko Valtaojan sitaatti sunnuntain Hesarissa: ”Jos ihminen tekee tähän maailmaan kolme lasta, niin hän on jo tuhonnut luontoa enemmän kuin millään muulla tavalla olisi mahdollista.” Me ei olla ostettu (vielä?) paljon mitään, mutta erityisesti noista uutena hankituista vaunuista kannan kyllä mieleni päällä ekologista painolastia — jopa suurempaa kuin siitä faktasta, että totta munassa aiotaan käyttää kertakäyttövaippoja ainakin aluksi. Mikään muu vaihtoehto ei tällä hetkellä tunnu tulevan kysymykseenkään siitä itsekkäästä syystä, että mä en halua, että elämä muuttuu kerralla liikaa (koska se muuttuu kuitenkin liikaa). En halua opetella samaan aikaan imettämään ja käyttämään kestovaippoja. Itsekästä mutta totta. Eikä mulla edes ole mitään puolustuslausekkeita. Onhan hullua ostaa uudet vaunut, kun vanhojakin olisi tori.fit pullollaan. On hullua ostaa kertakäyttöisiä alustoja ihmisen ulosteelle. Ihan hullua.