2019

Moikka!

Uuden vuoden aatto lähestyy pikavauhtia, joten on aika katsoa taaksepäin ja miettiä mennyttä vuotta. Päällisin puolin mulla on ollut tosi upea vuosi. Paljon on tapahtunut ja vuosi on jopa tuonut mun elämään uusia ihmisiä.

 

Vuosi 2019 alkoi wanhojentanssi – humussa. Harjoiteltiin kovaa vauhtia tansseja helmikuussa koittavaa päivää varten. Mekko piti ostaa, kampaaja varata, koemeikkiä kokeilla ja kaikkea muuta sen lisäksi.

Maaliskuussa voitin meidän lukion käsikirjoituskilpailun. Ideana oli siis kirjoittaa käsikirjoitus musikaaliin Juice Leskisen elämästä. Meidän lukio toteutti musikaalin huhtikuussa.

Maaliskuussa oli myös mun ensimmäiset kirjoitukset. Kirjoitin psykologian ja sain C:n.

Toukokuussa syntyi mun veljen esikoinen, mun kummilapseni! Tästä pienestä tytöstä tuli mun aarteeni ja heinäkuussa tulokas sai nimekseen Adelia Elli Aurora.

 

Kesäkuussa kävin äitini kanssa Prahassa. Vietettiin siellä neljä päivää, jonka aikana käytiin shoppailemassa, katsomassa maisemia ja ennen kaikkea rentouduttiin.

Praha- reissun jälkeen menin kesätöihin. Sain työpaikan vanhainkodista, jossa olin viriketyöläisenä kuukauden. Tutustuin siellä niin myös ikäihmisiin, mutta myös uuteen läheiseen ystävääni. Kolmen viikon aikana vietimme aikaa melkein päivittäin kuusi tuntia, joten siinä kyllä tultiin tosi läheisiksi. Meidän työ oli tosi rentoa. Juteltiin senioreiden kanssa ja pelailtiin bingoa. Tämä työ todella avasi silmiä siitä, miten elämä voi viedä huonoon kuntoon. On siis tärkeää nauttia jokaisesta hetkestä, jonka saa.

 

Heinäkuu toi ristiäisten lisäksi mukanaan ensimmäisen festarikokemuksen: Kuopiorockin. Olin siellä yhdessä poikaystäväni kanssa ja iltaisin näimme kavereitamme festarialueen ulkopuolella.

 

Syyskuussa kirjoitin myös terveystiedon ja englannin. Englannista tuli B ja terveystiedosta napsahti L!

Syyskuu muutenkin oli koko vuoden mullistavin kuukausi. MÄ TÄYTIN 18V. Tästä lähtikin koko loppuvuoden kestävä kamppailu kysymyksien kanssa: ”Oonko oikeesti aikuinen?” ”Saanko tehdä ite omat valintani?” Autokortti oli tosi mahtava juttu, kun täällä metsän keskellä ei julkinen liikenne kulje. (En valehtele yhtään, se ei ihan oikeasti kulje ellei koulukuljetusta lasketa).

 

Lokakuussa tapahtu yksi tosi iso juttu, joka liittyy mun siskoon. Siitä voin kertoo sit vähän myöhemmin, mutta jänniä aikoja luvassa!

 

Vuoden 2019 aikana oon kokenut kasvaneeni henkisesti. Oon osannu ottaa asennetta, jonka mukaan toimin oman hyvinvointini eduksi. Teen enemmän asioita, joista tykkään ja vähän vähemmän asioita mitkä ei tee mua iloseks. Oon ollu paljon mun kavereiden kaa, nauttinu myös yksinolosta ja tänä vuonna oon ennen kaikkee myös opiskellu.

Vuonna 2019 opin myös todella pitämään huolta itsestäni. Niin psyykkisesti kun fyysisestikin. Kävin psykologilla, aloin ajattelemaan itsestäni positiivisemmin ja kattoo peiliin paremmalla mielellä. Aloin myös käymään kuntosalilla ja harrastamaan lentopalloa. Kaikki tämä on tehnyt musta psyykkisesti vahvemman kun olin edellisenä vuonna.

Vaikka kulunut vuosi on ollut tosi hyvä, on siihen kuulunu myös huonoja hetkiä. Välillä on joutunu todella miettiä mitä siltä elämältä haluaa, mutta just nyt kaikki tuntuu hyvältä. Koska joulukuuta on vielä jälellä, ehtii muutamia juttuja vielä tapahtua:

• 21.12 on mun ja mun poikaystävän vuosipäivä, ollaan oltu jo 4 vuotta yhdessä
• joulu
• uusi vuosi

Vitsit miten paljon onkaan ehtiny tapahtua yhen vuoden aikana. Toivottavasti ensi vuosi on yhtä upea kuin tämäkin. Ensi vuonna haluan edelleen kasvaa henkisesti. Haluan oppia olemaan positiivisempi,vähemmän kriittisempi itselleni ja nauttimaan joka hetkestä elämässä. Seuraavaa julkaisua odotellessa käy kurkkaa mun instagram, nimimerkki löytyy kuvan alapuolelta! Moikka <3