10 000 päivää

Saattaa olla kulunut vuosia siitä, kun parisuhde pahoinpitelijään päättyi. Saattaa olla kokonainen ihmisikä siitä, kun jokin lapsuudessa koettu epäreiluus tapahtui. Saattaa olla pitkä tovi aikaa siitä, kun tultiin huijatuksi tai rikoksen uhriksi, mutta siltikin katkeruus on ja pysyy. Se kiertää kehää, se värittää päivät, myrkyttää muistot ja suhteet toisiin ihmisiin.

Katkeruus aiheuttaa tutkimusten mukaan kantajalleen fyysisiä oireita. Ihmiset eivät nuku kunnolla, verenpaine kohoaa, sydämen syke kohoaa ja sydänkohtauksen riski kasvaa. Sanotaan jopa, että vuosia kestävän katkeruuden terveyshaitat ovat verrattavissa tupakointiin. Lääkkeenä olisi anteeksianto, mutta sitä ei voi pakottaa itsestään ulos.

Katselin kuvia Nelson Madelasta, Etelä-Afrikan entisestä presidentistä ja Nobelin rauhanpalkinnon voittajasta, joka oli vuosikymmeniä vankilassa tietämättä milloin pääsee pois. Mandela hymyilee kaikissa kuvissa. Hän ei näytä mieheltä, jonka sydän halkeaa vihasta. Miten hän ei ole katkeroitunut, sitä hän ei kuulemma itsekään tiedä.

Miten vaikeaa onkaan antaa anteeksi silloin, jos kukaan ei pyydä sinulta anteeksi. Tai silloin, kun kukaan ei edes julkisesti myönnä, että sinua olisi kohdeltu väärin. Silloin helposti jäljelle jää vain katkeruus, joka tekee katkerasta aikuisesta katkeria vanhuksia ja koko elämää leimaa katkeruus.

Yhdeksi ohjeeksi katkeruuden hoitoon annetaan uutisten lukeminen. Se saattaa kuulemma helpottaa, kun huomaa, että epäreilu kohtalo koskee niin monia muitakin. Tällä viikolla uutisissa kerrottiin kuinka lomamatkalaiset olivat yön lentokoneen hätälaskun vuoksi Samaran lentokentällä Venäjällä. Kun he pääsivät Suomeen, he olivat tuohtuneita ja vaativat rahojaan takaisin. Nelson Mandela oli vankilassa 10 000 päivää. Kun hän pääsi pois, hän vaati vapautta Etelä-Afrikkaan.

Kuva: The Gospel Coalition