17 vuoden ohimenevä vaihe
Mitäs ois tänään mielessä? No sehän se aina on mielessä – ruoka. Pääsiäinen lähestyy ja sitä myötä sukulaisvierailut. Ihan jees, paitsi se ainainen ulkopuolisuuden tunne, kun pöytään läjäytetään lammaspataa.
– Jokos sä syöt lihaa?
– Ei, en mä vieläkään. Oon ollu syömättä 17 vuotta.
– Joo, kato mäkin olin murrosiässä, se on ihan normaalia, et on sellanen radikaali vaihe, se menee ohi.
– Niin, olenhan mä jo 31-vuotias, kai tää vaihe menee ohi tässä piakkoin…
Tuota keskustelua odotellessa…
14-vuotiaana aloitin kasvissyönnin, ja tämä ominaisuus onkin sitten kirvoittanut minussa monenlaista: jos minulla oli nuha, se johtui kasvissyönnistä – varmasti jäi jotain vitamiineja puuttumaan. Olin hoikka, ja se johtui kasvissyönnistä – en saanut tarpeeksi ravintoa, eikä se, että sukulaiseni olivat myös hoikkia, ollut argumentti. Kun minulta löydettiin kasvain, spekuloitiin haudanvakavasti, miten kasvissyönti on sen aiheuttanut.
Tänä pääsiäisenä tunnen itseni eittämättä jälleen ulkopuoliseksi, kun muut jakavat makukokemustaan lampaasta, josta minulla ei ole mitään sanottavaa, mutta nälkäinen en aio olla. Valmistan lammasystävällisen padan ja rukoilen, etten saa flunssaa, mustelmia, elohiirtä tai muuta vastaavaa pääsiäisen aikana.
Tällä reseptillä mennään:
ROSMARIINISEITAN
- 1 annos seitania
- 1 sipuli
- 3 valkosipulinkynttä
- 1 tl oliiviöljyä
- 500 g tomaattimurskaa
- 0,75 dl punaviiniä
- 3 dl kasvislientä
- 2 tl rosmariinia
- 1 tl chilirouhetta
- Kuutioi sipuli ja viipaloi valkosipulit. Kaada ainekset uunivuokaan ja sekoita.
- Anna seitanin muhia uunissa 175 asteessa ainakin tunti, mieluummin puolitoista.
Reseptin lainasin täältä. Sieltä näkee myös kuvia herkusta. Jos et osaa valmistaa seitania, sama blogi tarjoaa ohjeet täällä.
Hei, mitä toi lammas tekee tuolla padassa! Heti pois sieltä!