22. luukku: Voiko uskoa väärin?
Nimimerkki Vieläkö ehtii? kysyi, että pelottaako esimerkiksi minua koskaan, että uskon väärin. Mitä jos onkin yksi oikea näkemys Jumalaan, ja minä en näe niin enkä usko niin?
Kyllä, olen usein ajatellut, että mitä jos Jumala onkin sellainen, joka tuomitsee esimerkiksi siitä, että en ole heteroseksuaali, tai koska en ota Raamatun tekstejä kirjaimellisesti. Koskaan en ole pelännyt näitä, ajatellut vain, että se on mahdollista. Ehkä se, etten ole pelännyt Jumalaa, on ratkaisevaa. Minä en ole oppinut tuntemaan ankaraa, tuomitsevaa ja pikkumaista Jumalaa, joka jaottelee asioita oikeisiin ja vääriin. Olen oppinut tuntemaan ymmärtävän myötäkärsijän ja -iloitsijan, joka katsoo rakkaudella minua, kun erehdyn tai onnistun.
Raamattu ei ole minulle dogmaattinen oppikirja Jumalasta vaan jotain, minkä tekstit saavat merkityksensä suhteessa jokaisen omaan elämään, kokemuksiin ja tunteisiin, ei niinkään järkeen. Ne avautuvat kullekin omalla tavallaan hiljalleen elämän ja kokemuksen karttuessa, jos niitä haluaa tutkistella. Ja itseään on haluttava tutkistella suhteessa niihin. Toista ei minun mielestäni. Toisella ihmisellä on omat tunteensa, ajatuksensa ja kokemuksensa, joita minun ei pidä vähätellä. Toisen erilaisen tavan uskoa ei pitäisi olla minulta mitään pois, eikä minun toisilta.
Minä en pelkää Jumalaa. Se on hyvä tunne. Minä en voisi hakea mitään turvaa sellaisesta, mikä minua pelottaa. En näe mitään jumalallista, arvostusta tai kunnioitusta ansaitsevaa sellaisessa, että tekisin ja jättäisin tekemättä asioita rangaistuksen pelossa tai palkkion toivossa. Millainen moraalinen olento on sellainen? Minä elän, yritän toimia hyvin. Erhedyn. Ei mitään käsitystä, milloin teen oikein tai väärin.
Saatan uskoa väärin ja ajaa asioita, jotka ovat Jumalaa vastaan, sen riskin otan. Jos näillä mennään helvetiin, niin sinne sitten. Ei minua pelota, mutta en ole turvallisinkaan mielin, olen vain rauhassa, tässä. Jätän kaiken uskoni varaan, en tiedä lopulta mitään kuitenkaan.
Desmondkaan ei halua homofobiseen taivaaseen.
Nanna esitti marraskuussa myös aiheellisen uhkan, että olisi myös todella ärsyttävää,
jos ne tyypit, jotka katsovat asiakseen tässä elämässä sättiä minua vääränlaisesta uskostani,
olisivat seuranani helvetissäkin…
Hemuli