Ystävärengas

 

Olen liittynyt ystävärenkaaseen. Lähetystyön sellaiseen. Porvoon suomalaisen seurakunnan kaksi pappia, Katariina ja Tero toteuttivat unelmansa ja lähtivät lähetystyöhön Thaimaahan.

Sillä aikaa kun itse ei oikein saa muuta aikaiseksi kun elettyä arkeaan työn ja perheen yhteensovittamisen haasteissa, toiset tekevät jotain noin eksoottista. Ihailtavaa.

Eksoottista oli myös saada skypeyhteys ja nähdä ja kuulla heidät ilmielävinä ja supisuomea puhuvina siellä jossain kaukana trooppisessa ilmastossa. Tekniikka on ihmeellistä.

Toisten elämää on kiinnostavaa seurata ja tukien rukouksissa muistaa.

Thaimaalaisen näkövinkkelistä katsottuna myös minun elämäni voi toki olla eksoottista. Ja kun pitkällä tähtäimellä katselee, monia unelmia olen saavuttanut ja moni harmillinen kivi kengässä on potkittu pois ja hiertynyt pienemmäksi. Keskellä ruuhkavuosien suhaamista kaupan, kodin, työpaikan, päiväkodin ja lasten harrastusten välillä unelmien saavuttaminen tuppaa välillä unohtumaan.

Arki on arkea Thaimaassa ja Suomessa. Onni löytyy juurikin sen keskellä kun saa vietyä roskat roskikseen ja arjen rullaamaan.

 

Teron ja Katariinan elämää Thaimaassa voi seurata täältä.

 

Minun  parin-kolmenvuoden takaista elämää voi seurata täältä: