Sopiiko sinulle työ vai loma?

Joululomalla päätin, etten hermoile työasioista.

Sitten koitti ensimmäinen työpäivä. Hyppäsin junaan ja lähdin reissuun. To do –lista oli loman jälkeen pitkä. Mielessä ja paperilla melko monta hoidettavaa asiaa. Monen jutun deadline oli heti loman jälkeen. Sitten tietsikka päätti sammua automaattisesti viiden minuutin välein. Sähköpostin käynnistäminen vei ikuisuuden ja sivun alareunassa luki aina ja aina uudelleen, että edellinen istunto päättyi yllättäen.

Ensin tietenkin raivosin miehelleni, joka oli koskenut koneeseeni, että mitä sä oikein olet tehnyt! Sitten ajattelin, että olenko minä todella näin tyhmä. Ja lopulta olin ihan raivona työnantajalleni ja ties kenelle.

Työnsin suosiolla koneen laukkuun ja ehdin puoli tuntia katsoa peltomaisemaa: syksyisen näköistä talvista Suomea ja muistin taas, että mun ei pitänyt hermoilla. Paluumatkalla oli seuraa, joten koneeseen ei tarvinnut edes koskea ja matka sujui mukavasti jutellen kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää.

Työn ja loman siirtymä on harvoin helppo. Mutta vielä vaikeampaa on tehdä arjestaan levollista. Elää elämäänsä siinä hetkessä. Elää työtilanteissa hetkessä ja nauttia.

Itse olen huomannut, että minulle loman ja arjen rytmi kaipaa rinnalleen myös pyhän ja arjen rytmiä. Silloin voin paljon paremmin.

Älä hyvä ihminen hermoile työasioista, älä kotiasioista. Nauti elämästä, tästä yhdestä ja ainoasta. Ja tästä loputtomasta sateesta, joka suloisen mukavasti kastelee poskipäät, mutta joka pian muuttuu kirpeäksi pakkaseksi ja jääksi. Tuollaiseksi kauniiksi talveksi. Ainakin toivottavasti.

Minnallakaan arki ei alkanut ihan kevyesti, mutta kyllä se siitä. Eikö?

Iloa!

Mari Inka