Valinnan vaikeus

Jokaisen ihmisen ihmisarvo on luovuttamaton. Näin sanotaan. Ihminen on arvokas sillä perusteella, että hän on syntynyt ihmiseksi. Muuta ei tarvita. Nelson Mandelan ihmisarvo ei ollut Hitlerin ihmisarvoa kummempi. Molemmilla olisi ollut oikeus lääkärin hoitoon ja ruokaan sairauden tai nälän hetkellä. Ihmisen tekemät valinnat laittavat luovuttamattoman ihmisarvon usein kuitenkin testiin. Kuvitellaan, että molemmat edellä mainitut olisivat saaneet sydänkohtauksen yhtä aikaa ja lääkäreitä olisi ollut vain yksi. Kumpaa hän olisi ensiksi hoitanut?

Ja miten ikä vaikuttaa valintatilanteen edessä. Moni meistä, enempää taustoja tietämättä, luovuttaisi luuydintään mieluummin lapselle kuin vanhukselle, vaikka heidän molempien elämä onkin yhtä arvokas. Ihmisarvon toteutuminen vaatii myös ympäröivältä yhteiskunnalta. Pääsevätkö kaikki ilmaiseksi lääkäriin?

Rippikoululaisille teetetään joskus tehtävä, jossa uppoavan laivan kannelta tulee valita kuusi, jotka mahtuvat pelastusveneeseen. Muut hukkuvat. Valinta täytyy tehdä esim. seuraavanlaisen joukon keskuudesta:

Suuren yrityksen toiminnanjohtaja, mies, 40v.

Väkivaltarikollinen vankikarkuri, mies, 28v

Maanviljelijä, mies, 46v.

Tunnettu valokuvamalli, nainen, 21v.

Poliisi, mies, 39v.

Kotiäiti (lapset eivät laivalla), 35v.

Sairaanhoitaja, mies, 40v.

Lääkäri, nainen, 62v.

Eläkkeellä oleva näyttelijä, mies, 79v.

Pyörätuolissa oleva poika, 8v.

Raskaana oleva teini, 16v.

Juristi, nainen, 36v.

Buddhalainen munkki, 32v.

 

Jos kuvitteellisen laivan kannelle laitettaisiin joku sinulle rakas ihminen, pääsisikö hän pelastusveneeseen ehdottomasti muiden ohi, jos sinä olisit tämän ajatusleikin Jumala? Joku pelastaisi varmasti jopa rakkaan lemmikkinsä ohi ventovieraan ihmisen.

Moni meistä on pienenä liikuntatunnilla ollut tilanteessa, jossa opettaja on ensin valinnut kaksi joukkueen johtajaa ja sitten johtajat ovat saaneet valita jäljelle jääneiden oppilaiden keskuudesta itselleen joukkueet. Inhottava valintatilanne, jossa hyvät urheilijat valittiin aina ensin. Ajatusleikissä uppoavasta laivasta pelastuveneeseen valintoja tehdään mielikuvien perusteella. Ihmisen tunteminen on myrkkyä stereotypioille. Kun tunnemme ihmisen ja tiedämme hänen tarinansa, valitsemme ehkä toisin. Väkivaltarikollinen voi olla väärin tuomittu itsepuolustuksesta ja ystävät tietävät sen.

Jos minä olisin laivan kannella, matkustajaluettelossa lukisi: pappi, nainen, 33v. En tiedä tulisinko valituksi. Näinä aikoina sattumanvaraisilta valintatilanteilta tuntuvat varmasti massairtisanomiset. Kautta aikojen sattumanvaraista valintaa ihmisten keskuudessa on edustanut myös sairaus. Pitkälle pääsee sillä, että on ystävällinen ja hyvä toisille. Sellaiset ihmiset me otamme mieluummin samaan veneeseen kuin ilkeät ja kovasydämiset. Mutta elämä on täynnä täysin mielivaltaista valintaa, jonka edessä meitä ei suojaa ystävällisyys tai jokaisen ihmisen luovuttamaton ihmisarvo.

Elokuvassa Sofien valinta Meryl Streepin näyttelemä äiti joutuu keskitysleirillä valitsemaan kahden lapsensa välillä. Vain toisen lapsista annetaan elää ja äidin pitää päättää kumman hengen hän säästää. Tällaisen valinnan jälkeen hän ajautuu myöhemmin epätoivoon ja elokuvan lopussa riistää hengen itseltään. Miten me elämme omien vaikeiden valintojemme kanssa? Miten me kestämme sen, että kohtalo jättää meidät pelastusveneen ulkopuolelle ilman oikeudenmukaisia perusteluja?

Ihmiset jotka pelastuvat jostakin, sotilaat, luonnonkatastrofin uhrit, onnettomuudesta selvinneet, he haluavat aina mahdollisimman pian kotiin. Siellä missä meille on tarjolla rakkautta ja ihmisiä, jotka valitsevat pyyteettömästi meidät joka päivä uudelleen, siellä voimme saada hoitoa ja lohdutusta niihin hetkiin, kun meidät jätetään epäreilusti onnen ulkopuolelle. Siellä meidän täytyy tänäänkin rakastaa takaisin, että pelastuslauttamme pysyisi vahvana.

Nanna H.