Suuria odotuksia

Kaikilla sunnuntailla on kirkossa oma teemansa. Huomenna on erityisen ihana aihe. Ansaitsematon armo. Olen fiilistellyt huomista jumista kuluneen viikon aikana.

Päivän aihe auttaa itseä havahtumaan siihen, että messun pitäminen ei ole niinkään suorittamista. Saan olla rauhassa sisäisesti janoisena ja etsivänä. Omana itsenäni. Saan ottaa vastaan. Vaikka olen liturgi eli johdan messun kulkua.

Ansaitsematon armo toi mieleen vanhan tekstin jonka kirjoitin muutamia vuosia sitten kun olin mielestäni löytämässä jotakin tärkeää.

Kanssasi
tyhjät käteni
eivät kuvaa
minun kurjuuttani,
vaan ne ovat
tilaa sinulle.

Kuivuus
minun sielussani
ei piiloudu
ahdistuksen varjoon,
vaan se huutaa sinua,
ja lähde minussa
vuotaa yli.

Sorvasin monia
ikoneita,
kunnes tulit.
Ne tummuivat.
Elävä kätesi,
ihana äänesi
täyttivät sanan:
armo.

-Katja-Maaria

Kuva: Eveliina Kaskinen