Unelmieni seurakunta
Unelmieni seurakunta voisi näyttää ulkoisesti vaikka tuolta kuvan meiningiltä. Oltais niinku yhdessä ruoan äärellä, aurinko paistaisi, olisi leppoista olla. Vieressä voisi istua tuttu ja toisella puolella tuntematon. Niihin voisi tutustua siinä makkaraa paistaessa. Se tuttu tai se tuntemattomampi voisi olla jostain kauempaa muuttanut, hän voisi olla paljon tai vähän eri näköinen kuin itse. Niin ja hän voisi olla eläväisempi tai rauhallisempi kuin itse on. Ja voisi hän olla ihan eri ikäinenkin. Ja hän voisi ajatella ihan eri tavoin maailmasta kuin minä. Ja titetenkin hän ajatteleekin, koska hänellä on erilainen historia kuin minulla. Ja perimä. Unelmieni seurakunnassa saisi kyseenalaistaa ja pohtia ääneen ja olla prosessissa. Ei tarvitsisi olla valmis tai valmiita ajatuksia. Vieruskaverini nuotiolla voisi äänestää eri puoluetta tai olla paljon konservatiivisempi tai liberaalimpi uskonkäsityksiltään kuin minä. Hän voisi olla hyvin vahva uskossaan tai epäillä Jumalan olemassaoloa. Sitä ei kysyttäisi. Hän voisi olla elämän kolhujen nujertama tai niistä vahvistunut. Ei olisi kilpailua siitä, kenellä on ollut rankinta tai kuka on menestynein. Saisi vain tulla ja olla, paistaa hetken makkaraa yhdessä. Istua siinä armon auringossa. Mutta saisi puhua ääneen ajatuksia ja elämänkokemuksia. Makkaraa riittäisi kaikille. Ja kasvissyöjille tofumakkaroita.
Sisäinen maailma keskellä nuotionpaistoa voisi näyttää unelmaseurakunnassa vaikka tältä. Elävältä, runsaalta, värikkäältä. Mutta vähän utuiselta, niin että sitä pitää tutkiskella :)
Mutta ei missään nimessä kuolleelta autiomaalta. Siksi, että sisimmässä voi luottaa siihen, että Jumalan rakkaus kantaa tuli elämässä vastaan mitä tahansa. Tyhjän päälle ei pudota. Niin, koska voi luottaa, että vieressä istuva makkaranpaistaja tekee kaikkensa toisen paistajan eteen, niin että turvaverkkojen läpi ei mennä. Sisimmässään voi uskoa/tietää/aavistaa (vaikea määrittää sitä termiä), niin että kaiken takana on enemmän kuin vieressä istuva makkaranapaistaja. Että on olemassa Jumala, joka on Totta ja Pysyvää ja Rakkaus. Ja siksi täällä voi ja kannattaa kaikesta maailmalla riehuvasta pahuudesta huolimatta uskoa Hyvään ja hyväntekemiseen.
Unelmieni seurakuntahetkiä olen kokenut monesti. Oleellista ei ole se, että me ajattelemme ja uskomme samalla tavalla. Oleellista on yhteinen kurottautuminen Jumalan puoleeen.
Seurakuntavaalit ovat kohta. Sillä on väliä, minkälaisia päättäjiä meillä on. Sillä on väliä, ketä me äänestämme päättämään yhteisistä asioista. Toivon ja rukoilen, että saamme hyviä päättäjiä jälleen kerran. Jos vähänkin mietit, että oliskohan susta seurakuntaneuvostoon tai valtuustoon menijäksi, niin anna palaa ja asetu ehdokkaaksi.
Kirkkoon takaisintulleen Jani Toivolan upea video on täällä. Ja lisää videoita ja tietoa seurakuntavaaleista löytyy: www.seurakuntavaalit.fi ja Usko hyvän tekemiseen
– Minna T.
– Kuvat: Minna T. ja punainen kuva seurakuntavaalikampanja