Karaoketunteet

Hesarissa oli jokin aika sitten Heikki Aittokosken kolumni Tis is Finland män. Kirjoitus nauratti minua kovasti. Siinä kuvattiin rallienglanniksi kirjoitettuna suomalaisen miehen elämää. Tapahtui elämässä kuinka suuria suruja tahansa, kolumnin suomalainen mies kuittasi tilanteet pysymällä lujana: not shou emousshiöns.

Viime viikolla olin karaokebaarissa. En tavallisesti käy karaokebaarissa ja minusta oli jännittävää tarkkailla ympäristöä siellä. Pyöreässä baarissa oli paljon pöytiä ja pöydissä istui miehiä yksin, kaksin tai kolmestaan. Näillä paikallisilla karaokekuninkailla ei ollut naisia pöydissään. He istuivat hiljaa. Eivät liiemmin puhuneet toisilleen. Hakivat uuden kaljan ja taas uuden kaljan ja hiljaisuuden vallitessa he odottelivat lauluvuoroaan estradilla. Oli tultu laulamaan, ei rupattelemaan.

Sitten karaokekuninkaat esittivät lauluja särkyneestä sydämestä, naisista jotka lähtivät, naisista joita kaivataan, unelmista jotka eivät toteutuneet. Kuinka paljon meillä on laulujakin sanoittamaan tuota sanomatonta tuskaa. Eräs mies oli esittänyt monta laulua illan aikana. Viimeinen laulu jonka häneltä kuulin ennen lähtöäni oli Yön Poika. Voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan, kunpa oppisit ajattelemaan.

Netin perhe – ja parisuhdepalstoilta löytyi lukusia keskustelunaloituksia, joissa naiset hakevat tukea ja neuvoja, kun puoliso ei näytä tunteitaan, ei hellyyttä, ei rakkautta, surua ja itkua. Ja kun asian yrittää ottaa puheeksi, mies lähtee pois. Telkkaria katsotaan sohvan eri nurkissa. Sanonta aiheesta on kaikille tuttu, suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Eräässä keskusteluketjussa nainen kirjoitti, että älkää ehdottako minulle neuvoksi tähän tilanteeseen eroa. Minä rakastan puhumatonta miestäni.

Parisuhdeterapeutti kehotti etsimään rakkauden tunteita miehen toiminnasta. Se on rakkautta, kun kauppakassit kannetaan eteiseen, kun pihatie hiekoitetaan talvella, kun on tuotu vähin äänin kaupasta jäätelöä ja sujautettu se pakastelokeroon. Miehiä on monenlaisia. Toiset puhuvat, itkevät kun itkettää. Karaokekuningas ei ollut ostanut jäätelöä lähikaupasta naiselleen pakastelokeroon. Hän lauloi mitä kuuluu Marja-Leena, minä juomaan ratkenneena olen yksinäinen ja onneton.

Nanna H.