Aikuisten leiri olisi kiva

Olin juuri perheleirillä työn merkeissä. Ihana oli huomata, että sitä voi helposti ystävystyä lyhyessä ajassa uusiin ihmisiin näin työikäisenäkin. Kun tullaan yhteisen pöydän ääreen jakamaan aterioita ja ajatuksia, pieni alkukin on jo paljon. Naapurista voi tulla tuttu ja ehkä jopa ystävä.

Tuntuisi siltä, että leirit sopisivat aikuisillekin. Vaikka onhan niissä työläyttä, mukavuusrajojen ylittämistä, tottumuksista tinkimistä, liikaa leivän syömistä jne. Aloin miettiä, että miksi nämä leirikokemukset jäävät yleensä vain nuoruuteen. Aikuiset voivat ihan yhtä lailla saada yhteen tulemisesta ja kokemusten jakamisesta paljon. Ja uimisesta, saunomisesta, liikunnasta, hassuttelusta, hartauksista, yhteisestä hiljaisuudesta, vaahtokarkin paistamisesta. Varsinkin jos lastenhoitokin on järjestetty.

 Itse olisin kiinnostunut leiristä, jossa saisi keskustella ihmisen arkea koskettavista aiheista, joita vaikka Lilyn blogeissakin käsitellään. Parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuuteen kasvaminen, itsetuntemus, esimerkiksi. Leirit myös synnyttävät ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.

Perheellisille ja parisuhteellisille leirejä on jo aika paljon. Ihan vain aikuisikäisille suunnattuja leirejä järjestetään seurakunnissa ja järjestöissä jonkin verran. Enemmänkin voisi olla.

Lähtisitkö itse leirille, sinä rippikouluiän jo kauan sitten ylittänyt? Tai onko kokemuksia, positiivisia tai negatiivisia?

Minä sain taas korvani taakse idean!

-Katja-Maaria