Asioita, joita halusin ja joita en ja mitä niille tapahtui

Toivoin, että elämäni pysyisi värikkäänä

Tiian tavoin minäkin käännän päätäni skeittilaudan äänen suuntaan ja Toimituskin esitti kysymyksen. Minä vastaan:

On asioita, joita toivoin tekeväni vielä tämän ikäisenä ja joita edelleen teen:

Tasapainoilen katukiveyksen reunaa pitkin ja kävellessäni otan hyppyaskeleita suoraan eteenpäin tai sivuittain. Nautin ”tulikylmästä” vedestä – vesi on tarpeeksi kylmää, kun hana, josta vesi tulee, menee huuruun. En tupakoi, enkä käytä alkoholia. Soitan ja laulan, innostun uusista kielistä ja priorisoin reissumahdollisuuksien perusteella paljon elämääni ja valintojani.

On myös asioita, joita toivoin tekeväni vielä tämän ikäisenä, mutta en enää tee:

En enää ajattele, että vanhemmat ovat velvollisia olemaan täydellisiä ja kantamaan vastuun siitä, jos eivät onnistu. En lue paljon kirjoja enkä luota alkuasetelmana kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. En myöskään tuomitse naisia, jotka haluavat olla pappeja ja ihmisiä, jotka rakastavat toista ihmistä sukupuolesta välittämättä.

Sitten on asioita, joita en toivonut tekeväni tämän ikäisenä, mutta teen silti.

Vietän paljon aikaa tietokoneella ja opiskelen kasvatustieteitä (ja haaveilen valmistumisenpelossa kaikennäköisistä sivuaineista). Tutustun vieläkin nopeasti, mutta pelkään edelleen lähelle päästämistä. Kuvittelen tietäväni paremmin.

Ja vielä on asioita, joita en toivonut tekeväni tämän ikäisenä, enkä niitä edelleenkään tee.

En ole oppinut ymmärtämään, miksi minun pitäisi hyväksyä aikuisten tekemisiä ja sanomisia vain siksi, että he ovat aikuisia. En ole tosiasioiden tiedostamisesta huolimatta luovuttanut haaveestani tasa-arvoisemmasta ja paremminvoivasta maailmasta.

-Juudit

ps. Kurssilla piti kertoa terveisiä minulle 7-vuoden päästä. Minä sanoin että ”Älä kyynisty!”. Sitten 7 vuoden päässä oleva minä sai vastata nykyminälle – se vastasi että ”Ite kyynistyit”.