Assosiaatio sanasta ”alkuperäiskansa”?

Merja Aletta Ranttila: Omakuva, 1986

 

Minun välitön assosiaationi alkuperäiskansasta on intiaanit. Ajattelen ensimmäiseksi intiaaneja, vaikka asun Rovaniemellä ja olen suomalainen! 

Opin ala-asteella Amerikan alkuperäisasukkaista (eli intiaaneista) ja heidän kokemastaan riistosta. Muistan kuulleeni myös Australian aboriginaaleista ja Grönlannin inuiiteista (joita silloin kutsuttiin eskimoiksi), heidän elintavoistaan ja oikeuksistaan. Saamelaisista – meidän kanssamme samaa maata asuvasta ja Euroopan ainoasta alkuperäiskansasta – en muista kuulleeni juuri mitään. Käsittelimme kyllä poronhoitoa, vanhaa kansanuskoa ja värikkäitä asuja, mutta halaistua sanaa ei puhuttu siitä, että saamenkieli sai virallisen kielen aseman vasta 1992 ja saamelaiset vähemmistön aseman 1995. Ei meille kerrottu valtion ja kirkon taholta tapahtuneesta vallankäytöstä, ei suomalaistamispolitiikasta. 

Kuuluisimman saamelaisen runoilijan Nils Aslak Valkeapään sanoin: 

Kertoiko sinulle yksikään, 
että asumme Saamenmaassa

Sanoiko
että tämä on Saame
tunnustitko myöskin
että tämä on meidän

Ei kai vain puhunut 
primitiivikulttuurista
yksinkertaisesta kansasta

ei kai vain sanonut
että he toivat sivistyksen.

Ei puhuttu myöskään siitä, että Suomi ei ole, ei ollut silloin kun kävin peruskoulua, eikä ole vieläkään, ratifioinut ILO:n alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevaa yleissopimusta, joka tunnustaa alkuperäiskansojen erityiset oikeudet perinteisiin asuinalueisiinsa ja niiden luonnonvaroihin. Sopimus edellyttäisi valtioita ryhtymään erityistoimenpiteisiin muun muassa alkuperäiskansojen kulttuurin, kielen ja ympäristön suojelemiseksi.

 

Uskokaa pois, muistaisin, jos näin olisi tehty, sillä minulla on ollut fiksaatio vähemmistöjen oikeuksiin pienestä pitäen. 

 

Saamelaisten kohtalo on sama kuin alkuperäiskansojen yleismaailmallinen kohtalo. Kohtalon syinä yhdistyvät kolonialismi ja yhdenmukaisen kansan nimiin vannova nationalismi. Tämä on johtanut alkuperäiskansojen sortoon, koska alkuperäiskansoihin kuuluvat ihmiset ovat kansallisesta ihanteesta poikkeavia. Sorto on johtanut juurettomuuteen, juurettomuus omanarvontunteen laskemiseen, itsetunnon puute pahaan oloon, ahdistus alkoholismiin. Valtaväestön keskuuteen on muovautunut loukkaava stereotypia, josta Naima-Askak on hyvä esimerkki.

 

Onneksi asioissa voidaan mennä parempaan, kohtalo muuttua toiseksi. Saamelaisen kulttuurin ymmärtäminen ja arvostaminen virisi ja lähti nousuun 1970-luvulla. Myös kirkko on pyytänyt anteeksi saamelaisilta heidän alistamistaan. Jos haluat päivittää omaa kuvaasi saamelaisista, niin kulttuurin puolelta löytyy mielenkiintoista tutustuttavaa. Ihastuttavaa ja ravistelevaa saamelaisten tekemää taidetta ja kulttuuria tarjoavat muun muassa koomikkokaksikko Märät Säpikkäät, pohjoissaameksi räppäävä Ailu Valle ja kuvataiteilija Merja Aletta Ranttila. 

 

Märät Säpikkäät, olkaatte hyvät:

 

Saamelaiset säkeet -dokumentti ihanasta räppäri Ailu Vallesta, leage buorre:

https://www.youtube.com/watch?v=xsSwRAj-97M

 

– Mirka Maaria

 

ps. Saamen kansallispäivänä 6. helmikuuta Märät Säpikkäät listasivat sanomalehti Kalevassa kymmenen asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää saamelaisista. Esimerkiksi poroja pitävältä saamelaiselta ei tule kysyä niiden lukumäärää. Se on vähän sama kuin kysyisit, että paljonko on tilillä rahaa.