Elämä ja työ

1072456_10200863245776489_2114384772_o_0.jpg

Tää oli kiva duuni!
 

Olen viime kuukaudet yleensä herännyt siihen, kun koira on pyytänyt aamulla ulos, kävellyt sitten suunnilleen koko päivän pitkin peltoja ja metsiä, antanut ajatusteni vaellella ja tuntenut itseni joltisenkin onnelliseksi. Joinakin päivinä olen kirjoittanut tai piirtänyt jonkun tilatun työn, käynyt ystävän kanssa lounaalla, tehnyt vapaaehtoishommia, hoitanut lapsia tai eläimiä, maalannut mielikuvia, kokeilla uusia ruokareseptejä ja istuttanut yrttejä. Vain kun joku ihminen, sanomalehti tai vaalikojun poliitikko on muistuttanut minua, miten palkkatyö on ihmisen elämän perusta, olen ahdistunut vähän paljon, sillä minua ei huvita mennä töihin. 

 

Aina tällaisten muistutusten jälkeen olen herännyt keskellä yötä siihen, että sydän takoo rinnassa lujaa ja henkeä salpaa. En halua mennä töihin. Luulen, että gradunikaan ei valmistu, koska sen jälkeen koittaisi työläisen elämä. (Ai niin, nämä blogithan kuulemma käyvät nykyään työhakemuksista. Ei tarvitse tämän postauksen jälkeen pelätä, että töitä olisi tarjollakaan…) 

 

Ihmisen työhaluttomuuteen voi olla monia syitä. Tässä joitakin, joista tiedän jotain: 

1. Peruslaiskuus

2. Yleinen väsymys ja loppuunpalaminen

3. Sitoutumiskammo

4. Väärä ala

5. Huono kokemus työyhteisöistä ja epävarmuus omasta jaksamisesta sellaisessa

6. Nykyisen työelämäkulttuurin inhoaminen, paheksuminen ja pelkääminen

Minun haluttomuuteni syynä on varmaan kaikki edellä mainitut. Jotenkin tämä tilanne pitäisi ratkaista, koska opintotukikuukaudet loppuvat puolen vuoden päästä ja perustulo tuskin toteutuu ennen sitä. 

 

Totta puhuen haluaisin olla ihminen, jota kiinnostaa mennä töihin. Tahtoisin löytää elämäntehtävän, sellaisen työn, että liki jokaisena aamuna aukaisisin onnellisena silmäni, koska saisin ryhtyä tekemään sitä, mihin minulla on lahjoja ja minkä koen tärkeäksi. Hyvä lukija, onko sinulla sellainen työ? Ilmianna se! Vai oletko yhtä työhaluton kuin minä? Ilmianna sekin ja syysi siihen. 

 

Mirka Maaria, joka on tänäänkin työnteon sijaan ehtinyt lypsää vuohen, helliä muutaman päivän ikäistä karitsaa, käydä päiväsaunassa, vierailla hyvien ystävien luona, puhua äidin kanssa puhelimessa, tiskata(!), tehdä ahvensushia, lenkittää koiria, ottaa selvää sinkun mahdollisuudesta inseminaatioon, roikkua facebookissa ja kirjoittaa yhden blogin

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta tyo raha
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.