Ihanaa kesäteatteria Väärnin pappilassa

Monen kesä ei ole kesä ilman kesäteatteria. Suomen suvi tarjoaa näytöstä jos jonkinlaista. Kävin itse Lapinlahdella Väärnin pappilassa katsomassa kesäteatteriesityksen Vehnäkakun murunen, joka kertoi Juhani Ahon suhteesta äitiinsä Emmaan. Parempaa paikkaa esitykselle ei olisi ollut, sillä pappila on Ahon syntymäkoti.

Pappilan salissa oli intiimi tunnelma. Helteisinä heinäkuun iltana salin ikkunat toimivat näyttämönä ja taustalla oli tauluna kaunis yläsavolainen järvimaisema. Jarkka Rissasen musiikki, joka elävänä soi, jäi soimaan minuun vielä pitkäksi aikaa.

Näytelmän kertoi siitä, miten äiti oli vaikuttanut Ahoon kirjailijana sekä siitä, miten äiti suhtautui poikansa työhön. Aihe oli uusi, sillä Emma Brofeldtistä on historiankirjoissa kerrottu lähinnä vain nimi.

Näytelmän kirjoittanut kirjailija Minna Kettunen oli käyttänyt käsikirjoituksessa paljon suoria lainauksia Ahon tuotannosta ja sitten tietenkin kuvitellut ja eläytynyt. Ja eihän aihe mikään uusi ole: miten äidin ja oman taustan kanssa elämässään pärjää!

Tarina kuvasi hienosti sitä, miten vahvan jäljen lapsuus ihmiseen jättää. Maisema, elämä ja kaikki. Hyvässä ja pahassa. Ja miten mielellään ihminen toisi vanhemmilleen iloa, mutta miten usein? joudumme silti kulkemaan omaa tietä. Etsimään itse ja löytämään itse. Aho on totisesti joutunut tuottamaan vanhemmilleen pettymyksiä: hänestä ei tullut pappia vaan kirjailija, kääntäjä ja lehtimies, joka tuotannollaan ensi alkuun järkytti montaa muutakin kuin Emmaa.

Näytelmässä kuvattiin kiinnostavasti myös Ahon suhdetta vanhempiensa uskonnollisuuteen, hänen omaa uskonnollista pohdintaa ja yritystä ymmärtää, halua kunnioittaa ja luoda sovintoa.

Väärnin pappilaan ja Vehnäkakun murusta pääsee katsomaan myös ensi kesänä. Lapinlahdella on monenlaista muutakin nähtävää. Suosittelen! 

Mari Inka