Ihminen on propagandaa
Terveisiä Tanskasta, siellä oli ihanaa lomailla!
60-luvun yhteiskunta-poliittisessa keskustelussa syntyi hokema ”henkilökohtainen on poliittista”. Mietipä, miten olisit olematta poliittinen edes päivän. Miten olisit viestittämättä itsestäsi mitään? Tai miten voisit olla altistumatta muiden henkilökohtaiselle politiikalle, propagandalle?
Paras vaihtoehto, minkä keksin, on mennä umpimetsään ja olla siellä yksin kenenkään tietämättä. Jos ei siedä propagandaa eli muita ihmisiä eikä halua olla propagandistinen olemalla julkisesti ihminen, niin kannattaa mennä yksin, kenenkään tietämättä autioon paikkaan ja pysyä siellä sellainen aika, ettei se ylitä kynnystä, jolloin autiossa paikassa pysyminen muodostuisi poliittiseksi teoksi, propagandaksi.
Tätä muun muassa mietin viestintäalan työntekijänä lomallani, kun yritin paeta viestintää, uutisia ja politiikkaa ja silti olla ihmisten parissa. Osoittautui mahdottomaksi, hyvä niin. Sain kaikenlaista ihanaa ihmispropagandaa osakseni ja olin poliittisesti henkilökohtainen minä muiden joukossa.
Hemuli