Kaikki tahtovat taivaaseen

Juhannus meni omaa yksityistä ja kaikille tuttua tuskaa potiessa. En saanut edes kirjoitettua blogia. Luin uutisia ja analyyseja ja yritin ymmärtää. Yritin käsittää väkivaltaa: charlestonilaisterroristia, ääri-islamistitaistelijoita, Breivikia, Putinia ja Suomessa nousevaa äärioikeistoa. Heitä kaikkia yhdistää paitsi väkivallan ihannointi myös naisviha ja rasismi. Mutta heitä yhdistää jokin myös minuun. Jaettu nimittäjä on ihmisyys ja olen päätymässä siihen, että ihmisyyden ydintä on kaipaus yhteyteen. 

Terroristi yrittää väkivalloin luoda maailman, jossa ei ole tuskaa ja sijattomuuden tunnetta. Maailman, jossa oma identiteetti ei ole uhattuna. Kaikki äärilaidat jakavat fantasian selkeästä maailmasta sekä uskon, että väkivallalla voi päästä siihen selkeyden tilaan. Siinä selkeässä maailmassa ihmisen paikka on valmiiksi määritelty syntyperän ja jalkovälin perusteella. Siinä maailmassa ei tarvitse etsiä. Ihminen pääsee vapaaksi häneen olemuksellisesti kuuluvasta kaipauksesta ja ahdistuksesta. Kaiken käsittämättömyydestä. Yksinäisyydestä.

Siinä maailmassa ei tarvitse hyväksyä epävarmuutta, vaan saa päinvastoin varmuuden hyväksymisestä. Saa takaisin rikotun yhteyden. Ikuinen yhteys kuulostaa kristinuskon taivaalta. Kyse on paratiisista muillekin kuin jihadisteille, sen uudelleen löytämisestä ja sinne pääsemisestä. 

Kaipaus on minulle tuttu. Pelko on minulle tuttu. Tuttu on myös lamauttava epätoivo.  Minut ne saa hakeutumaan kohti luottamusta, rakastavaa toista, kauneutta, Jumalaa, feminististä maailmankuvaa ja väkivallatonta vastarintaa. Jotkut se sama kaipaus, sama pelko ja epätoivo vie päinvastaiseen suuntaan. Ymmärrän syyt, mutten käsitä niitä seuraavia valintoja, sillä rasistinen ja sekstinen maailma on mätä. Heidän ihannemaailmansa on mätä, koska se haisee toisen ihmisen kärsimykselle ja kuolemalle. Se maailma tulee myös aina pysymään utopiana, sillä ihmisen, tai Jumalan, hyväksyvää katsetta ei voi saada osakseen pakottamalla. Yhteys ei synny väkisinmakaamisella. Se syntyy rakkaudesta. 

– Mirka Maaria

Kuva täältä.