Lapset ensin!

Olin lastenkirkossa. Elämää, liikettä, ääniä – ja samalla hiljaisuutta, rauhaa. Juttelimme erilaisista pöydistä ja siitä, mitä pöydän ääressä tehdään: piiretään, tehdään läksyjä, ollaan tietsikalla, luetaan lehteä ja syödään.

Kokoonnuimme sitten yhteisen pöydän ääreen. Maistamaan, tuntemaan, kokemaan ja elämään. Siunattavaksi, suojattavaksi, rukoiltavaksi.

Pääsiäisen viesti viehättää, kutsuu mukaan:
”Löydänkö Sinut, Kristus,
silloin kun lähden tielle
tietämättä minne saavun, keitä kohtaan.”

Iloa matkaan, valoa kulkuun, rohkeutta astua aina uudestaan ja uudestaan epävarmuuden askelista luottamuksen poluille!