Luukku 10: Mihin pitäisi uskoa?
Joulukalenterimme kymmenennen luukun alkuperäinen kysymys oli pitkä kuin nälkävuosi, mutta tiivistetysti siinä pohditaan Raamatun sisällön, kirkon oppien ja oman omantunnon välisiä ristiriitoja: ”Mihin pitäisi uskoa? Miksi ’tyhmät’ oppisäännöt vaikeuttavat tätä uskoa? Miksi Jumala haluaisi sanoa kellekään ’älä tuu tänne vihittäväksi, koska mun mielestä vaan heterot voi tulla’?”
No niin, kiitos tästäkin helposta kokonaisuudesta. Annas kun annan aivojeni hetken lyödä tyhjää. No niin, valmis!
Aloitetaan keskeltä: Miksi ”tyhmät” oppisäännöt vaikeuttavat tätä uskoa?
Opit ovat ihmisten tekemiä, ne eivät ole pysyneet muuttumattomina. Ihmisellä on järki, jota on oikein suotavaa käyttää. Sitä voi käyttää esimerkiksi oppien kohdalla kysymällä itseltään: ”Tällainen on oppi – mitä minä siitä ajattelen?” Oppi voi olla kuin väite: ”Asia on näin”, siitä päättivät jotkut ihmiset joskus, sinä olet yhtä kykenevä ihminen, haasta väite. Luojan tähden, joka sinulle järjen antoi, ajattele itse! Ihmiset ovat erehtyväisiä, ne jotkut joskus, sinä ja minä. Totuus Jumalasta on jossain ihmisen tavoittamattomissa, uskon ma.
Ja seuraava kysymys yhdistyy edelliseen, sillä kysymys kuuluu: Mihin pitäisi uskoa?
Toisaalta jo edellisessä kysyttiin, miksi opit vaikeuttavat uskoa. Oppi on järkeä varten. Usko sen sijaan on jotain järjen, tunteen ja kokemuksen rajamailla liikkuvaa. Usko ei ole oppien totena pitämistä.
Jos sinulla on tuntuma siitä, että jotain ihmistä suurempaa tuolla jossain on, niin sinä löydät sen ennemmin tai myöhemmin. Etsi avoimin mielin. Etsi järjelläsi, tunteellasi, omallatunnollasi, empatikyvylläsi. Lue, pohdi, keskustele, kuuntele itseäsi, ole itsellesi rehellinen. Sinä löydät sen omalla tavallasi, mihin sinä uskot. Sinä löydät Jumalan, ja sinä saatat löytää hänet useita kertoja, aina uusista näkökumista, vanhaan palaten. Saatat myös hylätä hänet ja löytää uudestaan. Jumala saattaa olla muuttumaton, mutta sinun uskosi todennäköisesti ei.
Miksi Jumala haluaisi sanoa kellekään ”älä tuu tänne vihittäväksi, koska mun mielestä vaan heterot voi tulla”?
En tiedä, miksi Jumala haluaisi sanoa niin. Uskon, ettei haluaisi eikä sanoisi. Minun uskoani tässä ohjaa omatuntoni, järkeni, oikeudentajuni, tietoni, empatiakykyni ja raamatuntulkintani. Raamatussa sanotaan kaikenlaista, minun käsitykseni mukaan ihmisen suulla. Ihmiset kirjoittavat kokemuksistaan Jumalasta, toisinaan omasta itsestään, kulttuuristaan, koska kukapa voisi erottaa minäänsä siitä, mihin on kasvanut, oppinut, mitä tuntee ja tietää. Minäkään.
Lopuksi voin kertoa, että aion mielivaltaisesti poistaa jokaikisen kommentin, jossa viitataan tai siteerataan Raamatun ”homokohtia”, koska olen kyllästynyt lukemaan niitä jokaisella keskustelufoorumilla, ja koska niitä janoavat löytävät ne kyllä itse Googlella.