Luukku 11: Joulu on varastettu!

 

matteus_pentti_111212_1.jpg

Luukusta 11 löytyi kysymys: Mitä mieltä olette siitä, että ei usko jumalaan, mutta jouluna kaivaa esille seimen?

Jouluseimi on yhteistä omaisuutta, ei sitä voi omia vain omaan käyttöönsä. Tämä konkretisoitui minulle pari vuotta sitten, kun meidän joulu varastettiin. Joku murtautui nimittäin meidän ullakon kanahäkkiin, ja vei sieltä kaikki joulukoristeet. Kalliit talvitakit ja luistimet eivät kelvanneet, ainoastaan joulukrääsä kelpasi. Sinne menivät kuusen koristeet, jouluvalosarja, punaiset liinat, kynttelikkö, paperitähti… ja se muoviin valettu seimiasetelma enkeleineen ja aaseineen. Oma pettymys oli aivan valtava: Kuinka joku kehtaa pölliä meidän olkipossun!? Heti seuraavana päivänä piti kiireellä ostaa uusi joulu Clas Ohlsonin halpiskorista.

matteus_pentti_111212_2.jpg

Itse olen todellakin jouluihminen! Siksi joulun menettäminen kirpaisi. Kodin koristaminen ja erityisesti erilaisten jouluvalaistusratkaisujen miettiminen on yksi lempipuuhistani. Jouluun kuulu valot, värit, tuoksut, muistot ja laulut. Eikä se Joulu tietenkään niissä koristeissa asu, mutta kyllä niihin tulee ladanneeksi aika paljon merkityksiä.

Kristillisen joulun äärelle virittäydyn mieluiten joululauluja laulamalla ja niitä kuuntelemalla. Mitäs muuten siihen sanotte, että minun HC-jouluun kuuluu seimen lapsen lisäksi aina myös ristiinnaulittu Jeesus. Minua koskettaa nimittäin eritoten ne joululaulut, joissa mainitaan sekä joulu, että pääsiäinen. Kaukainen risti luo varjonsa seimelle, jonka äärellä Maria-äiti hoitaa vastasyntynyttä.

matteus_pentti_111212_3.jpg

Lapsena ei seimeä eikä ristiinnaulitsemisia pahemmin ajateltu. Silloin seimen valo hohti ensisijaisesti joulupukin auton jarruvaloista. Kun joululahjanodotustäpinöissä ikkunasta ulos kurkkien yritin lähestyvää pukin rekeä kadulta etsiä, muuttui punaiset takavalot tämän pienen pojan ajatuksissa Petteri Punakuonon neniksi. Joko nyt Petteri karauttaa lahjalasteineen meidän pihalle? Nykyään ajattelen, että jouluun liittyvä lahjojen antaminen on sekin jollain tapaa seimen esiin kaivamista. Kristittyjen mielestä se söpö Jeesus-vauva on paras joululahja.

Jos haluaa juhlistaa joulua seimen kanssa, niin sehän on minun mielestäni vain hyvä juttu. Toisaalta ihan sama minulle miten kukin jouluna kotinsa koristaa, ja jos haluaa juuri seimen kaivaa esille, niin on siihen varmaan joku syy – ei siinä minun mielipidettäni tarvita.

Toivon, että ne meiltä pöllityt muovienkelitkin päätyivät lopulta hyvään kotiin, jossa joku haluaa ne kaivaa esille.

matteus_pentti_111212_4.jpg

Matteuksen aiemmat sarjakuvat:

Viimeisellä tuomiolla
Perinteiset arvot
Kampauksia ja kokeiluja
Jeesuksen kohuvaimo
Kirkonmäellä
Ruudut ja kuviot
Mielikuvitusystävä
Metatasolla
Kolhuja ja arpia
Kaksi tapaa toimia
Virsikirjan lehdillä 3
Vähän elämästä
Virsikirjan lehdillä 2
Muista minua
Virsikirjan lehdillä
Matteuksen evankeliumi
Älä liikaa murehdi
Kuinka oppia lukemaan
Kengät pois!
Värit alkavat soida
Omannäköiset häät
Vahva, viisas ja jalo
Miksi tulin taas tänne?
Perunasalaattia
Harhaoppeja
Samanmielistä päiväkahviseuraa
Jumala loi naisen
Unettoman iltarukous
Mitä kertoa riitelevästä kirkosta?

www.matteuspentti.com © Matteus Pentti 2012

suhteet oma-elama suosittelen sisustus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.