Mikä on ihme?

Ihme. Onko se jotain yliluonnollista, fysiikan lait rikkovaa, tilastollista todennäköisyyttä uhkaavaa vai onnekas tapahtuma?

Uskonnontunnilla ala-asteella puhuttiin Jeesuksen ihmetoista. Lapsena se kaikki kuulosti ihmeelliseltä: veden päällä kävely, sairaiden parantaminen, kuolleista herättäminen, veden muuttaminen viiniksi jne. Enää monessa noissa ei ole mitään ihmeellistä – lääkärit parantavat sairaita päivittäin, vedestä saa ”viiniä”, kun lisää vähän hiivaa ja sokeria (en suosittele kokeilemaan kotona), kuolleista herättäminenkin on mahdollista, riippuu, miten kuollut määritetään.

Veden päällä kävely kyllä on vähän ihmeellistä. Muistan teologian opinnoissa lukeneeni teorian, että jos Jeesuksen oppilaat todella näkivät opettajansa kävelevän veden pällä, niin miten tämä olisi ollut mahdollista.

Teorian mukaan aivan veden pinnan alapuolella oli kiviä ja aamuhämärässä näytti siltä kuin Jeesus kävelisi veden pinnalla. Ihmeellisintä minulle oli, että joku oli jaksanut kehitellä rationaalisia teorioita pari tuhatta vuotta vanhoista teksteistä, joiden arvo minulle ei ole siinä, ovatko kirjoitetut asiat oikeasti tapahtuneet. Se, että minä luin kyseistä teoriaa yliopistossa, lähenteli kokemuksena absurdia.

Jollekin on ihme, kun parantuu sairaudesta, toiselle enkelin ilmestyminen, kolmannelle lottovoitto, neljännelle lapsen syntymä, viidennelle kun omena ei putoakaan otteen irrotessa… Ihme on kiinni määrittelystä.

Mikä sinulle on tai on ollut ihmeellistä tai ihme?

Sarjakuva on Pertti Jarlan ja lainattu hs.fi -sivuilta.