23. Luukku: Kuuma, kuumempi, Andrej Pejic
Oli vuosi 2011, kun ensimmäisen kerran näin kuvasi. Istuin konttorilla ja klikkailin satunnaisia linkkejä. Kuvasi pärähti näytölleni, vedin syvään henkeä ja huokaisin: ”I’m in love!”. Siinä sinä olit, Andrej, sinulla oli suloiset, kasvot, tuima ilme ja paljas rinta. Melkein liikutuin kyyneliin kuvastasi, koska se kertoi minulle tuhat tarinaa tästä maailmasta ja loi toivoa siihen.
Sinä työskentelet kuin kuka tahansa huippumalli, mutta se, mitä kerrot olemalla sinä ammatissasi, on merkittävää koko maailmalle, tai ainakin minulle äärettömän tärkeää. Sinä venytät käsitystä sukupuolista oikein kunnolla. Ei olekaan niin yksinkertaista, kuka on hyvä naismalli. Olet todistanut, että biomies on upea naismalli. Meidän kielemme ja käsitteemme eivät tavoita sitä, mitä kaikkea sukupuoli tarkoittaa. Minä rakastan sitä, miten sinä olemassa olollasi pakotat kyseenalaistamaan termejä ja käsityksiä.
Sukupuoliroolien rikkomisen lisäksi sinä edistät myös trans-ihmisten asiaa. En minä sinun sukupuoli-identiteetistäsi tiedä, mutta moni trans-identifioitunut voi varmasti nähdä sinun julkisuudessasi jotain vapauttavaa; noin vain voi biosukupuolensa kanssa astua sinne, minne biosukupuolensa puitteissa ei näennäisesti kuulu. Se luo toivoa minulle.
Minulle tulee sellainen fiilis sinun urasi seuraamisesta, että tämä maailma muuttuu paremmaksi paikaksi, hitaasti mutta varmasti. Jonain päivänä pieni biopoika, joka itse kertoo olevansa tyttö, ei ole uhka vaan mahdollisuus siinä missä kaikki muutkin pienet lapset ovat mahdollisuuksia upeiden persoonien kasvuun ja onnellisiin elämiin.
Olet myös valtavan kaunis malli, Andrej. Sinussa ei ole naismalliksi mitään liikaa tai liian vähän, minusta sinä olet täydellinen naismalli tässä ajassa. Ihailen sinua.
Hemuli
