Habibi on todella näyttävä kirja. Kun sen saa käsiinsä, on vaan että wau. Ulkoasusta ja painosta tulee mieleen vanhojen aikoijen perheraamattu, mutta tämä on vähän kauniinpi (eikä haise ummehtuneelle). Jopa tämmöinen sähkökirjojen puolustaja on tämän kohdalla valmis unohtamaan kaikki puheensa, Habibi on yksinkertaisesta upea.

Onneksi sisältöön ei tarvitse pettyä. Kummallinen rakkaustarina Dodolan ja Zamin välillä vie mukanaan mitä ihmeellisempiin käänteisiin. Lukutaidottomien vanhempien tytär myydään rahapulassa huomattavasti vanhemmalle, mutta oppineelle miehelle vaimoksi. Siellä hän oppii lukemaan, kirjoittamaan ja rakastamaan tarinoitta. Tarinat ovat myös se, joiden avulla kohtalon yhteen heittämät lapset pystyvät selviytymään järkyttävistä käänteistä läpi elämänsä.

Zam on myös orpo ja tulee tavallaan Dodolan adoptoimaksi – Dodola on yhtä aikaa äiti, sisko ja saavuttamaton rakkaus. Nämä kaksi asuttavat laivaa keskellä autiomaata ja heidän suhteensa vaikuttaa ainoalta pysyvältä asialta maailmassa, jossa ei ole helppoa selvitä ja vaaroja on kaikkialla. Käänteitä ja toimintaa ei tästä järkäleestä puutu. Minä ahmin näiden kahden kohtaloa ja sydämeni pelkäsi, itki ja iloitsi heidän kanssaan.

Erityistä kirjassa on Raamatun monet tarinat, jotka on esitetty Islamin ja siis koraanin mukaisesti. Eroja löytyy muitakin kuin se, pitikö Abrahamin uhrata Iisak vai Ismael.

Thompsonin tyylissä pidin valtavasti siitä, että hän kertoo tarinoita, eikä yritä opettaa. Hän kysyy enemmän kuin vastaa. Vaikuttaa, ettei Thopson kumartele mihinkään suuntaan. En ymmärrä piirtämisestä tai sarjakuvasta paljoakaan, mutta kirjan kuvissa riittää paljon hienoa katseltavaa. Kirja on tavattoman runsas tarinoineen, sivuineen ja ajatelmineen. En silti osaa moittia sitä liioittelusta, sillä minä olisin voinut lukea vaikka lisääkin.

Teemoja toki on paljon: naisen asema, ihmiskauppa, globaali maailmantalous, rikkaus ja köyhyys, ympäristökysymykset, lännen suhde islamiin, uskonot, ihmiset moraaliset valinnat jne. Nämä yhteiskunnalliset aiheet ovat kuitenkin enemmän taustalla, osana päähenkilöiden elämää.

Minulle tämä sopi myös siksi, että Dodola on voimakas nainen, joka ei joten surkeimmillaankaan kokonaan alistu tai vaivu epätoivoon. Läpi kirjan kulkee toivon ja taistelun vire. Kaikkea en ymmärtänyt, mutta katselin ja elin mukana. Enempää paljastamatta minusta loppu on onnellinen ja kirjan kokonaissanoma hieno.

Kirjassa on viisautta:

Kirjassa on huumoria (Koraanin mukaan Nooan vaimo ei päässyt mukaan arkkiin): 

’

Aika paljon naiseuteen ja seksualisuuteen (aika rajujakin) liittyviä kuvia ja teemoja:

Todella kauniita kuvia ja sivuja:

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan!

(Tässä uutuuskirjan kilohinta on mielestäni kohdallaan, kirjan hinta n.25€)

Kirjoitan kirjasta myös täällä.

Jotain islamin ja lännen suhteesta myös Punakynä-palstalla.

Ps. Jostain sivuista tuli kyllä ihan mieleen omat töherrykset kaikenmaailman luennoilla ja seminaareissa. Ne ei näytä puoliksikaan näin hyvältä, mutta kuitenkin 🙂

Craig Thompson: Habibi, LIKE 2012